perjantai 12. huhtikuuta 2013

Hyvää viikonloppua!

Mummulan emolehmät nauttivat myös kevätauringosta. Olkiset selät kertovat siitä, että pihaton "makuupuoli" on saanut uuden, kuivan olkipeitteen.  
Se olisi sitten perjantai ja viikonloppu edessä.
Toisille viikonloppu on tiistaista asti odotettu arkityön katkaiseva ajanjakso,
toisille se ei juurikaan eroa muusta elämästä.
Nykyisellään viikonloppu ei meillä juurikaan poikkea muusta viikosta,
koska itse olen koko ajan kotona 
ja arkiset rutiinit toistuvat päivätä toiseen riippumatta siitä, 
mikä viikonpäivä on. 
Toki koululainen on silloin kotona 
ja perheen isäntäkin enenmmän kuin muulloin.
Silloin, kun olin työelämässä, 
viikonloput kuluivat usein ainakin osittain töiden parissa.
Ja maatalossa kasvaneena tietää, 
että on monia ammatteja, joissa työt on hoidettava oli sitten arki tai pyhä, 
joulu tai juhannus.

Viikon alussa oli vielä näin talvista. Nyt on jo keväisempää... ainakin vähän.
Mutta pitääpä viikonloppu sitten sisällään mitä kenellekin, 
niin onhan se hyvä, että elämä rytmittyy jollakin tavalla.
Että elämässä on jokin järjestys, jonka mukaan mennään.
Vaikka rutiinit välillä puuduttavat, ne tuovat myös järjestyksen mukanaan.
Kun lauantai-iltana kuulen kylältä kirkon ehtookellojen soiton, siitä alkaa pyhä. 
En tiedä, miten yleistä ehtookellojen soitto on eri puolilla Suomea 
(kommentteihin saa jättää merkintää tästä), 
mutta itse tykkään tästä perinteestä kovasti. 
Asume sopivasti niin, että kellojen soitto kuuluu pihalle 
ja varsinkin kesälauantaisin on mukava lopetella päivän touhuja 
ja suunnitella saunan lämmittämistä ehtookellojen soidessa.

Mmm... rehu maistuu:)
Ja sunnuntai on erilainen päivä viikon muihin päiviin verrattuna.
Puhe lepopäivän pyhittämisestä kuulostaa ehkä vähän turhan hurskaalta, 
mutta jotakin sen tapaista kuitenkin yritetään.
Työ ja lepo.
Arki ja pyhä.
Niistä koostuu elämä. 

Hyvää viikonloppua jokaiselle täällä vierailevalle!

7 kommenttia:

  1. Rytmi on olennainen osa elämää, viisaita sanoja. Epäsäännöllisen työnkin keskelle on hyvä edes yrittää joitain toistuvia rutiineja. Tai sellainen sopii ainakin minulle. Täällä on lunta vielä ihan liikaa ja aamulla satoi vielä lisää. Toivottavasti hupenee vauhdilla, ettei vappua vietetä hiihdellen. Mukavaa viikkistä sinne!

    VastaaPoista
  2. Nuo mokomat eläimet eivät anna lomaa minään viikonpäivänä ja ympäri vuoden.Mutta kyllä pyhää voi silti viettää edes sen päiväsydämmen.Nukkua vaikka viikon rasituksia tai univelkoja pois.Peltotöitä ei myöskään tartte tehä pyhinä.Se on orkanisointi kysymys ja olen pannut merkille,että ne jotka tekevät pyhänäkin samalla tahilla ,eivät kuitenkaan ole töissä edellä,vaan monesti jopa jälessä sesonkitöistäkin.Kyllä se työtehon laskuna näkyy,jos ei koskaan hellitä.Ja lieneekö siinä mukana myös se Jumalan siunaus.Vanha kansa sanoi ennenmuinoin,että pyhätyöltä puuttuu siunaus ja uskon ,että tämä pitää paikkansa myös tänä päivänä.joten levätään sunnuntaisin.

    VastaaPoista
  3. Se oli kyllä mukava tunne työläisenä ajella perjantai-iltapäivällä kotiin ja tiesi viikonlopun alkavan. Tai oikeammin vielä parempi tunne siivouksen ja kauppareissun jälkeen ku viikonloppu oikeasti alkoi. Nyt se on muisto vain, koska kaikki päivät kuluu samalla kaavalla. Juhon kotonaolo kyllä kruunaa viikonlopun ku on aikuista juttuseuraa ja ylimääränen käsipari huseeraamassa lasten kans :)

    Mutta tuo mitä Sirkka puhuu lepopäivän pyhittämisestä niin on kyllä ihan totta! Ja se meinaa unohtua nykypäivänä.

    VastaaPoista
  4. Minäkään en osaa viikonloppua oikein pitää sen kummempana kuin arkeakaan, osittain varmaan siksi, että olen minäkin ollut niissä töissä, joissa viikonloput voivat olla jopa arkipäiviä kiireisempiä. Sellaisessa työssä, jossa viikonloput on vapaata, se viikonlopun merkitys tietenkin korostuu. Tällä hetkellä taas sairaslomalla ei viikonlopulla niin ole merkitystä, mutta koululaisen myötähän tietysti päivärytmi on viikonloppuna eri kuin arkena, kun pojat ovat kotosalla.

    Pyhäpäivä on minullekin lepopäivä, en halua tarkoituksellisesti lähteä silloin esimerkiksi kauppaan, vaikka se onkin nykypäivänä mahdollista. Toki, kun meillä oli pitkään lähikauppana se, joka "ahertaa arkena ja lepää sunnuntaina", niin ehdin tottua siihen, että kauppa-asiat hoidetaan muulloin kuin sunnuntaisin. Enkä kyllä siitä tottumuksesta halua oppia poiskaan. Joskus on tuntunut vähän hullulta, että kun tulee sunnuntaina kirkosta, niin voi käydä kotimatkalla Cittarissa ostoksilla. Kyllä viikossa olisi hyvä olla yksi päivä, jolloin tämä yhteiskunta lepäisi niin pitkälti kuin se on mahdollista. Se on selvä, että eläimiä ja sairaita ei voi jättää pyhänäkään oman onnensa nojaan, mutta onko työ esim. tehtaissa ja kaupassa välttämätöntä 24/7?

    Hyvä ja ajatuksia herättävä kirjoitus! :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos teille kaikille kommentoijille! Hyviä ajatuksia tuli esille. Se on kyllä tärkeää, että edes jollakin tasolla arki ja pyhä erotetaan toisistaan. Mitä se sitten itse kunkin kohdalla tarkoittaa, on jokaisen oma asia.

    Paljon voitaisiin ns. pyhätyötä vähentää. MariJ kysyy aivan aiheellisesti, onko työ tehtaissa tai kaupoissa välttämätöntä pyhisin. Minun mielestäni ei ole. Tähän kauppa-asiaan ainakin jokainen voi halutessaan vaikuttaa "äänestämällä" jaloillaan eli ei käy pyhisin kaupassa. Olen siihen kyllä itsekin syyllistynyt, mutta siinä voisi olla tavoite, että pyrkisi kaupat kiertämään kaukaa sunnuntaisin. Kyse on kuitenkin vain oman ajankäytön suunnittelusta, ei mistään sen kummemmasta. Sen minäkin muistan lapsuudesta, että peltotyöt ei koskaan jääneet tekemättä, vaikka isä ei pellolle pyhisin mennytkään. Eikä omakotitaloissakaan ruoho sisälle tuu, vaikkei sitä kesäsunnuntaina leikkaisikaan:)

    VastaaPoista
  6. Näin laiskalle ihmiselle pyhä on aarre! Kun ei oikeasti tarvi tehdä mitään, vain se välttämätön.
    Rentouttavaa viikonloppua! Erotetaan pyhä arjesta jatkossakin!
    HooVee

    VastaaPoista
  7. HooVee: Tuosta sun laiskuudesta voidaan varmasti olla montaa mieltä. En mää oo koskaan sua laiskana aatellu. Mutta pyhänä saa laiskotella kyllä ihan luvan kanssa:)

    VastaaPoista