tiistai 24. syyskuuta 2013

Suunta ylöspäin

Eipä liene täällä ketään, jonka elämä menisi aina täydellisesti.
Jokaisella meistä on haavoja, arpia, kolhuja ja kipuja.
Osan näistä elämänjäljistä voi jokainen nähdä.
Niitä kannetaan ruumiissa, ne näkyvät ulospäin ja tuntuvat sisäänpäin.
Yksi nilkuttaa yhteen suuntaan, toinen klenkkaa toiseen suuntaan, 
kolmannella ei ole jalkoja ollenkaan.
Jonkun hiukset harmaantuvat ennen aikojaan, toiselta loppuvat hampaat 
ja kolmannella on maha kovalla.


Sitten on niitä kolhuja, joita kannetaan sydämessä, mielessä, sielussa.
Ulkoisesti kaikki hyvin, sisäisesti paha olla.
Ei kukaan ulkopuolinen voi tietää kenen sydän on särkynyt, 
mieli haavoitettu ja sielu tyhjääkin tyhjempi.

Varjot meidän kaikkien elämässä.
Yhdelle yhtä, toiselle jotakin muuta.
Joskus kaikki näyttää päättyvän pimeään luolaan.
Kuka jaksaa odottaa, että se muuttuisikin tunneliksi?


Se mikä yhdelle on vain pieni vastoinkäyminen,
voi jollekin toiselle olla se pisara, joka saa maljan vuotamaan yli.
Emmehän voi tietää, miten täynnä toisen malja jo valmiiksi on.

Jossakin määrin vastoinkäymiset kai vahvistavat meitä.
Opettavat ja kasvattavat.
Joskus myös katkeroittavat, toivottavasti harvemmin.


Kun vain jaksaisimme pitää katseen suunnattuna ylöspäin.
 Että sellaisena päivänä, kun ei voi iloita suurista, 
jaksaisi edes hetken nauttia jostakin pienestä.
Askel kerrallaan, ei yhtään enempää.

Rukoile ja tee työtä, sanotaan.
Olen samaa mieltä.
Lisäisin siihen myös: syö suklaata.


Miksikö näin synkkä kirjoitus? 
Meillä kaikki on hyvin.
Kuvat ovat tältä päivältä, 
jolloin lähes kirjaimellisesti tuhkasta nousi uutta aika korkealle ylöspäin. 
Jos maisema voi muuttua yhdessä yössä hirvittävällä tavalla, 
se voi muuttua myös hyvällä tavalla yhdessä päivässä. 
Nämä ajatukset nousivat mieleen kuvia räpsiessä.
Kun sydänkäyrä on suora, voi luovuttaa.
Ei sekuntiakaan ennen.

18 kommenttia:

  1. Olipa painavaa tekstiä esikoiseltani.Mutta niin kovasti totta.Sydänkäyrät ovat vielä siksakilla ja tuhkasta noustaan kirjaimellisesti ja syksy otetaan vastaan helpottuneena.Jospa raskaan kesän jälkeen saisi hiukan hengähtää.Ei muuta kuin toiveikkaana eteenpäin pimeyden lisääntymisestä huolimatta.Kuulkaas jouluaattoonkaan ei ole kuin tasan 3kuukautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus pitää kirjoitella vähän painavampaa tekstiä normaalin kevyen lisäksi. Syksyn pimeät illat antavat hyvän syyn lopettaa työt aikanaan.

      Poista
  2. Aivan loistavasti kirjoitettu! Jos oltais kirkossa, niin sanoisin aamen. :)

    VastaaPoista
  3. mummu metsäntakaa25. syyskuuta 2013 klo 8.28

    Kiitos Päivi hyvästä ja aidosta kirjoituksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tämä oli sellainen teksti, joka vain vaati päästä kirjoitettuun muotoon.

      Poista
  4. Hyvä, että teillä on kaikki hyvin.
    Syviä ajatuksia jaoit, kiitos! Voisin MariJ:n seuraksi yhtyä aamen-kuoroon. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinusta ja MariJ:stä saisi muutenkin hyvän kuoron. Ei vain pelkän aamenen laulamiseen:)

      Poista
  5. Päivi. Mää oon varmaan joskus ennenki jättäny samanmoisen kommentin mutta sää oot niin taitava verbaalisesti että ei voi kuin ihaillen lukea sun kirjoituksia. Mää en osaa muodostaa edes tästä kommentista niin hienoa ku haluaisin :) mutta osaat kirjoittaa niin hienosti ja monesta näkökulmasta katsottuna, että jokainen voi löytää tekstistä palasen omaa elämää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi kiitos! Tässähän ihan häkeltyy... Joskus mieleen tulee sellaisia tekstejä, jotka eivät pyydä vaan suorastaan vaativat päästä kirjoitettuun muotoon. Tämä taisi olla yksi sellainen. Mukava kuulla, jos tekstistä sai palasen itselleen.

      Poista
  6. Kyllä olet hyvän kirjoituksen meille jakanut ei voi muuta sanoa. Yhdyn tuohon Maijan kirjotukseen, että jokainen voi löytää tekstistä palasen omaa elämäänsä.

    VastaaPoista
  7. kiitos upeasta kirjoituksesta,joka pani oikeasti ajattelemaan :D etenki tuo viimeinen,kun sydänviiva on suora...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos! Yritetään elää täysillä jokainen hetki.

      Poista
  8. Kiitos tästä, ajatuksia herättävää luettavaa !

    VastaaPoista