Sateista perjantai-itaa

Vetää sataa oikein lotisemalla ja ulkona on mustaakin mustempaa. Tämän vuoden lokakuussa ei sateen ääniä ole juurikaan kuulunut, on ollut mahtavan kuivaa ja hyvät säät muutenkin. Joten kyllä sitä mukaan pitää mahtua muutama sateinenkin ilta, syksyä kuitenkin eletään. 

Tuntuu hassulta, että samalla kun kuuntelen sateen lotinaa ulkona, ei ole kuin pari päivää siitä, kun rakensimme tyttöjen kanssa alkavan talven ensimmäisen lumiukon Sanni-serkun iloksi Savontätin pihamaalle. Nyt on kuulemma sekin lumiukko saanut päälleen vesisadetta jo sen verran, ettei jäljellä ole kuin luuta ja porkkananenä. Täällä kotosalla Puronvarresa ei lunta vielä ole satanut olllenkaan.

Samalla kyläreissulla  kokeilin, vieläkö  muistuu mieleen muutaman vuoden takaiset opit havukranssin teosta. Materiaalin hankinta oli helppoa, kun havuja löytyi pihapiiristä vaikka kuinka paljon. Ja kyllä ne opit vielä muistissa olivat. Tämmöinen kranssi syntyi Savontätin oveen:

Itselleni voisin tehdä myös samanlaisen kranssin ulko-ovea koristamaan. Tänään laitoin pienet "pimeän-karkotus-valot" terassille, johon olin kerännyt kuusenoksia ruukkuun jo aiemmin. Kranssi olisi niille hyvä pari.

 

Torstaina iltapäivällä saimme tyttöjen kanssa Norjan matkalaisetkin kotiin. Paljon oli kilometrejä kertynyt auton mittariin, mutta reissu tuli onnellisesti tehtyä. Maisemat olivat olleet odotetusti hienoja.

Ja kivoja tuliaisiakin saatiin. Erityisesti nämä joululehdet lämmittivät mieltä:) Niitä onkin ollut hyvä selata, kun kuitenkin vähän joka välissä pitää huilata hetken aikaa. Muutamia herkullisen näköisiä leivontaohjeitakin lehdistä löytyi. En vain tiedä löytyisikö minusta niin paljon viitseliäisyyttä, että ryhtyisin niitä oikein huolella norjasta ja ruotsista itselleni kääntämään. Mukava näiden parissa on kuitenkin fiilistellä.

Hyvää alkanutta lokakuun viimeistä viikonloppua jokaiselle!