keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Esittelyssä Essi

Eniten Puron varresa syyslomaa odotti Emmy.
Lomaa ei odotettu siksi, 
että eskarissa olisi jotenkin tylsää,
vaan sen vuoksi, että jo monta viikkoa sitten ope oli luvannut, 
että loman alkaessa saa tuoda kotiin askarteluja, 
joita eskarissa on alkusyksyn aikana tehty.

Ja kyllähän sieltä monenmoista askartelua, piirrustusta ja käsityötä tulikin.
Emmy itse oli kaikkein innostunein ja tyytyväisin Essiin, 
jonka tässä teillekin esittelen:
 Essi on siis pupu, 
joka seikkailee eskarilaisten mukana päivän eri opetustilanteissa.
Alkusyksyn aikana eskarilaiset olivat ommelleet jokainen itselleen oman Essin 
ja Essille vaatteet. 
Essi on päässyt unikaveriksi kummitädin neuloman ketun seuraksi.

Essin lisäksi eskarissa oli tehty ompelukuvia, askarreltu sieni ja leppäkerttu
ja piirretty suuri joukko piirustuksia.
Arvelisin, että loman jälkeen eskarilaisetkin suuntaavat katseen kohti loppuvuotta,
jossa onkin monenlaisia juhlapäiviä ja kaikista jotakin opittavaa: 
pyhäinpäivä, isänpäivä, itsenäisyyspäivä ja joulu.

Olen ennenkin tästä samasta aiheesta kirjoittanut, 
mutta sanon sen vielä kerran uudestaan, että olen todella iloinen siitä,
miten monipuolisesti eskarissa ja koulussa tehdään käsitöitä.
Itse olen "peukalo keskellä kämmentä"-tyyppi,
joten en mielestäni pysty tukemaan ja ohjaamaan 
lapsia kädentaitojen pariin niin hyvin kuin haluaisin. 
Kiitollisena otan vastaan sen tuen ja työn,
jota koulu tässä(kin) asiassa tekee.

Syysloma etenee tasaiseen tahtiin perheen parissa.
Ei mitään niin erikoista,
mutta mukavan tavallista.
Hyvää viikon jatkoa kaikille teille,
jotka tänne tienne löysitte!

14 kommenttia:

  1. Ihanan Essin on kummityttö tehnyt! :)

    Et sinä kyllä ole peukalo keskellä kämmentä - sinä teit koulun käsityötunneilla paljon siistimpiä ja huolellisempia käsitöitä kuin minä! :) Sinä maltoit keskittyä ja kuunnella opettajan ohjeita, kun taas jollakulla toisella oli aina hirveä kiire saada valmiiksi, ja työt olivat vähän sinne päin tehtyjä. Väitänpä siis, että sulla on piileviä kykyjä kädentaitoihin, mutta et ole niitä vain harjoituttanut koulukäsitöiden jälkeen. Varmasti osaisit edelleen tehdä vaikka mitä pienen perusteiden kertaamisen jälkeen. :)

    Järjestetäänkö teillä päin mitään aikuinen-lapsi-käsityö/askartelukursseja tai -iltoja? Täällä niitä on useankin tahon järjestäminä, ne voisivat olla hauskoja kokemuksia, kun saa tehdä lapsen kanssa yhdessä, eikä varmasti vaativuustasokaan ole korkealla. Tai voihan niitä äiti-lapsi-askartelutuokoita pitää kotonakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta kouluajan muistosta voidaan olla kyllä montaa mieltä...:) Mun mielestä sulla oli aina paljon hienommat työt mitä mulla.
      Oon muuten itekin miettinyt, että voisin hyvin mennä jonkinlaiselle lapsi-aikuinen askartelu- tai käsityökurssille. Lapset alkavat olla siinä iässä, että sellaisesta olisi varmasti iloa meille kaikille. Kansalaisopisto on ainakin joskus semmoisia järjestänyt.

      Poista
  2. Mummukin sai ihastella Essiä ihan kädestä pitäen ja hieno työ 6-vuotiaalta.Mukava kun lapset saavat hetken hengähtää kuolutyön lomassa ja koota voimia pimentyvään syksyyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loma on ilmeisesti tehnyt tehtävänsä, sillä tänään kuultiin jo kommentti: "Vielä kolme yötä ja sitten PÄÄSEE taas eskariin".

      Poista
  3. mummu metsän takaa24. lokakuuta 2013 klo 8.46

    Aivan uskomattoman ihana tuo Essi kyllä on ja vaatinut kyllä keskittymistä sen tekemisessä. Hienoa! Olihan tuo sinun blogin aloituskuva tosi hieno. Omenatkin oli ok mutta tämä näyttää tosi hienolta. Hyvää syysloman jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuo kuva on otettu nopeasti ja ilman mitään suunnitelmaa. Joskus onnistuu niinkin:)

      Poista
  4. ihania taideteoksia! eskarissa tosiaan tehdään monipuolista askartelua,meillä kierrätys on avain-sana eskarissa tänä vuonna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kierrätyksestä riittääkin puhuttavaa ja opittavaa monesta eri näkökulmasta.

      Poista
  5. Mahtava ruskakuva pläjähti ruudulle! Teki terää tuon ulkona tihuuttavan suikepullovesisateen keskelle. Essi oli hieno ja sukatkin irroitettavaa mallia. Siellä on kieli keskellä suuta tehty ompeluksia. Olen muuten samaa mieltä MariJ:n kanssa, että oikeasti osaisit tehdä käsitöitä. Sun kutomat sukatkin on olleet älyttömän sileitä. Löytyisiköhän siitä uusi iltapuuha?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Te muistelette nyt jotakin toista. En usko, että minusta tulee iltaisin kutovaa koskaan. Mutta on totta, että perusasioiden kertaamisella voisi saada aikaan sen, että ehkä kokeilisin jotakin käsityöksi kutsuttavaa.

      Poista
  6. Kyllä on hieno Essi! :) Jotkut koulun käsitöistä ja askarteluista ovat jääneet lähtemättömästi mieleen, kun sai kokea onnistumisen elämyksen. Toivottavasti tämä on sitä Emmylle. Ja loma on tosiaan tainnut tehdä tehtävänsä jos eskarin alkua jo odotellaan. :)

    VastaaPoista
  7. Minä muistan omalta kouluajalta yhden vohvelikangastyön, joka jäi käyttöön moniksi vuosiksi (kunnes hajosi kovasta käytöstä). Koristeltiin vohvelikangas ja meidän alaluokan opettaja, joka on sullekin hyvin tuttu ihminen, ompeli niistä meille kassit. Minusta ne kassit oli tosi hienoja ja mulla se kassi toimi vuosikausia kirjastokassina eli oli myös kestävää laatua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, kerrankin multa löytyy joku kassi, joka on kestänyt pidempään kuin PeePeellä - tuo vohvelikangaskassi on mulla edelleen olemassa! :) Joskaan ei käytössä, ja on siinä jonkin verran rispaantumia, kun on jäänyt sen verran usein pyöränpinnojen väliin kirjastoreissuilla. Tosin mää taisin enemmän käyttää näillä kirjasto- ja kerhoreissuilla erästä farkkukassia, jonka olemassaolosta mulla ei ole mitään hajuakaan (veikkaisin sen löytyvän jostain äidin vintiltä), mutta johon taasen liittyy aika monta erinäistä muistoa. :D

      Poista
    2. Määkin muistan sen farkkukassin...:D Myös mulla jäi se vohvelikangaskassi pyöränpinnojen väliin ja siihen tuli pohjaan reikä. Äiti korjas sen haaverin, mutta sitten tais sangat napsahtaa poikki ja tuli muutakin kremppaa, joten se oli sen kassin menoa sitten. Mutta todellakin lujaa tekoa olivat kassit, jos sun oma kesti mun kassia pitempään:)

      Poista