maanantai 18. marraskuuta 2013

Sähkötöntä ja sähköllistä elämää

Ompas aika rientänyt.
Viikko edellisestä postauksesta.
Tarkoitus oli eilen kirjoitella menneen viikon touhuista,
mutta suunnitelmat menivät uusiksi siinä vaiheessa,
kun ulkona myrskylukemia puhaltava tuuli päätti katkoa sen verran puita linjoille,
että sähköt katkesivat heti aamutuimaan.
Kaatunut puu puron varresa
Seuraavan kerran valot välähtivät illalla ennen yhdeksää, 
sammuakseen taas aamuyöllä.
Aamulla sytyttelin kynttilöitä ja herättelin lapsia kouluun.
Aamupalan syömisen aikana puhelin piippasi tietoa, 
että koulupäivä on peruttu.
Eskarilainen oli aidosti pahoillaan,
tokaluokkalainen sentään suhtautui asiaan normaalisti ("Jes!").

Rakkaat lyhdyt hujan hajan
Sähköt saatiin kuitenkin jo aamu yhdeksältä takaisin,
joten tämä päivä on voitu viettää normaalisti.
Meidän kohdalla sähkökatkos oli pisimmillään 15 tuntia,
mutta tuokin aika antoi riittävän hyvän kuvan siitä,
miten riippuvaisia olemme sähköstä.
Tämä maa saadaan täysin sekaisin katkaisemalla sähköt,
ei siihen muuta tarvita.
"Valopää":)
Meillä ei ollut mitään hätää:
leivinuuniin tulet, 
paljon kynttilöitä palamaan ja jotakin sähkötöntä tekemistä. 
Lapset keksivät itse, 
että nyt on hyvä aika koristella viikolla leivottuja pipareita. 
Olihan se aika jouluinenkin tunnelma, 
kun kynttilöiden valaisemassa keittiössä 
kolme touhu-tonttua askaroi pipareiden parissa. 
Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, 
että ei se koko päivä pelkkää auvoista kuorrutetta ollut.
Illan hämärtyessä volyymit nousivat 
ja mieluisin tekeminen oli joka paikassa hyppääminen.
Uniikkeja joka ikinen
Paljon hankalampaa oli niissä taloissa,
joissa ihmisten lisäksi oli eläimiä hoidettavana.
Lehmille on hankalaa mennä selittämään,
että voi kuulkaas, ei teitä nyt voi lypsää, 
kun ei tule virtaa mihinkään.
Villi veikkaukseni on, 
että tällä viikolla agrekaattikauppa käy kuumana.
Tuskin yksikään isäntä harmitteli eilen sitä,
jos on joskus tullut "tuhlattua" rahojaan agrekaattiin.
Mekin hyödynsimme röyhkeästi tätä mahdollisuutta 
ja kävimme keittämässä ruuan ja kahvit mummulassa, 
jossa autotallin takana traktorin perässä agrekaatti puski virtaa navettaan ja tupaan.
Eilispäivän "jääkaappi"
Tähän astisen elämäni pisin sähkökatkos ja siitä selvittiin.
 Muutamia sammakoita on tullut suustaan päästettyä. 
Tänä aamuna Nanna valitteli kylmää herätessään, 
johon minä totesin, 
että äitipä keittää sulle lämmintä kaakaota, niin lämpenet. 
Olin laskemassa kattilaan vettä, 
kun vasta siinä tajusin, 
ettei taida tätä vettä pystyä keittämään missään...

Nyt kiitämme sähköstä, 
joka kaikesta hämärän tunnelmasta huolimatta on hyvä keksintö.
Tuuletonta viikon jatkoa!

14 kommenttia:

  1. Mitenhän sitä ihmiset on ennen pärjänneet ilman sähköä... Luonto muistutti jälleen kerran omasta voimallisuudestaan, ihminen ja ihmisen keksinnöt jäävät siinä toiseksi. Ja kuinka sitä osaakaan sitten arvostaa tavallisen leppoisasti sujuvaa arkielämäänsä pienen myllerryksen jälkeen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No just näinhän se asia on. Kyllä tuntu mukavalta napsauttaa valot päälle illalla:)

      Poista
  2. Mä varmasti lamaantuisin vastaavassa tilanteessa joksikin aikaa aivan täysin, että mitäs nyt voi oikein tehdä ja eihän tässä voi tehdä yhtään mitään. Olen asiaa miettinyt, kun kuulin teillä päin olleen myrskyn. Meillä asunto kylmenisi, kun on sähkölämmitteinen ja mitään tulisijaa ei ole. Pikku-Mimmille pitäisi lämmittää ruokaa... Trangia meiltä ainakin löytyy, joten vähän sillä voisi jotain tehdä. Varmasti nyt osaa arvostaa sähköä ja normaalia arkea erikoistilanteen jälkeen. Ehkä tämä tilanne laittaa miettimään, että voisiko varautua jotenkin paremmin seuraavaan myrskyyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se ois hyvä jokaisella olla mielessä jonkinlainen suunnitelma pitempien sähkökatkojen varalle. Meillä on onneksi puukiuas, leivinuuni ja avotakka, joten ruokaa ainakin saa tarvittaessa laitettua jollakin lailla ja lämpöä saa kylmään aikaan. Trangia ei muuten ois huono homma ollenkaan. Sillä saa nopeasti ruokaa ja lämmintä vettä.

      Poista
  3. no,kyllä ootte saanu kokea kunnon sähköttömän jakson :( meillä uuni löytyy,mutt se hella ei...no,onneks selvittiin säikähdyksellä eli sähköt ei menny kertaakaan poikki...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkään ei oo puuhellaa. Sellaisen kyllä haluaisin, mutta jälkikäteen semmoisen laittaminen vaatisi vähän turhan suuren remontin.

      Poista
  4. Huh huh, onpas teillä ollut myräkkä! Hurjaa. Sähköttömänä hetkenä sitä todella huomaa, mihin kaikkeen sitä töpselistä tulevaa energiaa oikein tarvitaan. Aika riippuvaisia taidamme sähköverkosta olla. Onneksi mitään isompaa vahinkoa ei sattunut, puita kaatunut rakennuksien päälle tai joku henkilö loukkaantunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me päästiin vähällä. Yksi kaatunut puu puron varresa ja paljon ajattelemisen aiheita. Välillä ois varmaan hyvä miettiä muitakin riippuvuuksiaan, mutta sähkö lienee yksi suurimmista.

      Poista
  5. No ompas teillä ollut aika myräkkä, täälläkin oli puuskissa 29m/s muttakun niin usein tuulee ai kaatunut puita, ovat niin tottuneet jatkuvaan tuuleen. Sähköt on kyllä niin tosi olennainen juttu, monesti olen miettinyt, että mitä jos menisivät pitemmäksikin aikaa, huh. Siinä olisi yhteiskunta ihan sekaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuli monesti päivän aikana mieleen, että tämä maa saadaan täysin pois raiteiltaan pelkällä sähkökatkolla. Mitään muuta mullistusta ei tarvita.

      Poista
  6. Myräkkä oli aikamoinen :) teijän pihalla oli ihanasti palio kynttilöitä ku ajeltiin sunnuntai-iltana pimiää kyllää kahtomasa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Mää oon onnellinen kuin lapsi jouluaattona aina, kun joku kehuu mun lyhtyjä:)

      Poista
  7. Siellä oli Eino totisesti reipinyt pelihousunsa. Aika myräkkä. Tuo pieni "valopää" on kuvassa ihan ylisuloinen! Mukavaa, toivottavasti tuulettomampaa viikonloppua puron varteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä ilmaus tuo pelihousujen repiminen:D Nyt näyttää viikonloppu huomattavasti tyynemmältä.

      Poista