sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Hyvää loppuvuotta!

Uuden vuoden ensimmäinen päivä.
Siispä, oikein hyvää loppuvuotta jokaiselle tätä lukevalle!
 
 
Itse hyvästelin vanhan vuoden jollakin tavalla ristiriitaisissa tunnelmissa.
Menneen vuoden aikana yksi suuri haave,
joka tällä hetkellä potkii vielä muutaman viikon ajan vatsassani, tuli todeksi.
Se oli haave, jonka välillä luulin ja pelkäsin jäävänkin pelkäksi haaveeksi.
Mutta sitten taas siinä missä mennyt vuosi antoi meille runsaalla mitalla hyvää,
se myös otti omansa ja välillä tuntui, että korkean koron kanssa.
Vuosi 2016 toi kylään väsymyksen.
Väsyn, joka ei ollut mitään pientä haukotusta, vaan kaiken peittävää uupumusta.
Uupumusta, joka tuntui välillä vievän ilon kaikesta siitä hyvästä,
mitä ympärilläni koko ajan on ollut.
Olin onnekas, koska sain mahdollisuuden jäädä sairaslomalle.
Olen saanut vain olla ja tehdä asioita omaan tahtiini ja tällä hetkellä oloni on hyvä.
Olo on toki paksu, hetkittäin tukala, mutta koen voivani paremmin kuin pitkiin aikoihin.
On mahtavaa, kun ei väsytä enää koko ajan.
 
Uuden vuoden toivotimme tervetulleeksi kolmen maakunnan mummulassa
lasten serkkujen perheen kanssa.
Kävimme uimassa, mikä osoittautui mainioksi ideaksi.
Uimahalli oli puolityhjä, saimme uida kyllästymiseen asti 
ja silti ehdimme vielä hyvin vuodenvaihteen "juhlamenoihin".
Mitään kovin riehakkaita juhlamenoja meillä ei ollut.
Syömistä, herkuttelua, raketteja ja tinojen valamista.
Sellaista mukavaa ja tavallista.
 
Ja nyt ollaan taas kotosalla Puron varresa.
Edessä on vuoden verran tyhjiä sivuja.
Toivottavasti niihin kirjoitetaan enemmän hyvää kuin huonoa.
Alla oleva kuva kertoo mikä meitä odotti mummulaan saapuessamme:
 
 
 


2 kommenttia: