tiistai 1. tammikuuta 2013

1.1.2013

Eipä sitä malta olla tekemättä postausta vuoden ensimmäiselle päivälle:)
Vuodenvaihde puron varresa sujui hyvin rauhallisesti.
Kun kello löi kaksitoista yöllä, olimme jo unten mailla.
Muutaman raketin ampua paukautimme naapureidin "iloksi" jo alkuillasta, 
vaikka Emmy kovasti mietti ja huolehti, 
että pelästyvätkö enkelit ja lähtevät pois, jos kovasti pamahtaa. 


Vuoden ensimmäinen päivä ei ole ollut kuiva, 
ei ainakaan, jos on sattunut ulos menemään. 
Kasper ja Emmy päättivät, 
että tänään on hyvä aika koko perheen lähteä eväsretkelle. 
Retkipaikkana toimi kotimme terassi 
ja evääksi he tekivät hyvät kinkkujuusto-voileivät 
ja jälkiruuaksi napattiin joululta jääneitä pipareita pussiin. 
Meillä oli oikein hyvä retki:)
 Mikä siinä onkin, että tavallinen ruisleipä maistuu ulkona paljon paremmalta, 
mitä sisällä keittiön pöydän ääressä. 


Nyt katse suunnataankin sitten huomenna alkavaan arkeen.
Kasperin koulureppu kaivetaan esille, 
herätyskello viritellään taas kouluaamuaikaan  
ja karkkia ostetaan seuraavan kerran vasta hyvin pitkän ajan kuluttua.


Hyvää loppuvuotta kaikille!


8 kommenttia:

  1. Hyvää uutta vuotta puron varteen! Olipa komeat lumiukot teidän taloa vahtimassa :) Ja aika hyvä oivallus Emmyllä, enkelit saattaa äkillisestä paukkeesta vallan säikähtyä. Täällä myös vetiset kelit mutta jouluilen niistä huolimatta vielä täysillä. Mukavaa arjen aloitusta sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin sinne, hyvää uutta vuotta! Sun kannattaakin jouluilla vielä, koska et ehdi silloin, kun kaikki muut jouluilevat (ihan lievä yleistys vaan...heh). Ja kyllähän se joulunaika loppiaiseen kestää ainakin.

      Poista
  2. Retket ovat mukavia vaikka sitten kototerassille.Muistan lapsuudesta jolloin ei todellakaan retkeilty alavariinsa yhden reissun Kalajoen varteen ja siinä joessa olevaan saareen.Sain onkia ensi kertaa elämässä ja sain saaliiksi ravun.Pelotti kamalasti ja isä tuli apuun ja päästi ravun menemään.Se oli ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen kohtaaminen ravun kanssa.Emme ole hakeutuneet toistemme seuraan myöhemminkään.Joten kyllä retket jättävät muistijälkiä päänuppiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus riittää yksikin tapaaminen, loppuiäksi:) Eipä silti, kovin ovat harvassa omatkin tapaamiset rapujen kanssa. Retkiä pitäisi järjestää useammin. Ne ei vaadi suuria ponnisteluja ja niistä jää kaikille kiva muisto.

      Poista
  3. Teidän piharetki kuulostaa metkalta! Ihan totta, retkeillä voisi useamminkin, se kun on lopun perin aika yksinkertaista. Voimia arkeen meille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on jo ehdotettu seuraavaksi retkikohteeksi takkahuoneen lattiaa:) Saapa nähä millon sinne asti keretään:)

      Poista
  4. Hyvä oivallus tosiaan, että enkelit voivat pelästyä kovaa pauketta. Retki kuulostaa hyvältä ja miksi sen pitäisi aina olla kauas. Retket ovat kyllä tosi kivoja ja niitä voisi harrastaa useamminkin. Aika vain on aina rajallinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta. Aika on rajallinen ja iso osa päivästä menee kaikenlaisiin välttämättömiin juttuihin, eikä sille voi mitään, vaikka kuin muuta toivois.

      Poista