tiistai 10. helmikuuta 2015

"Tuuli hiljaa henkäilee..."

...tai sitten se hönkii vähän suuremmalla voimalla.
 Viime viikonlopun ja alkuviikon säätyypit ovat taas olleet vertaansa vailla.
Jos helmikuussa on neljä astetta lämmintä,
niin onko sitten huhtikuussa luvassa takatalvi?
Ja oli sää muuten mikä hyvänsä, niin ainakin ulkona tuulee.
Eipä tarvitse keväällä turhaan haravaa heilutella,
sillä muutaman viime päivän aikana sitä haravoitavaa on tippunut puista 
samaan tyyliin kuin lehtiä syksyllä.
Pientä risusavottaa tiedossa...

Onneksi tuuli ei ole tehnyt (ainakaan meillä) mitään oikeita tuhoja.
Yhden kiikun se kieputti hauskasti koivun oksalle,
mutta elämme toivossa, 
että tuolla jatkuvalla puhaltamisella se kieppuisi takaisin...
Toistan loputtomasti itseäni, 
kun jälleen kerran totean, ettei Puron varteen kuulu mitään uutta. 
Tiistai-illan partiohulinat saatiin kunnialla päätökseen 
ja loppuviikko on sen jälkeen rauhallisempi.
Tällä kertaa kaikki nenä- ja muutkin reiät ovat saaneet olla rauhassa, 
ilman ulkopuolisia tunkeilijoita... 
(jos et tiedä mistä puhun, katso aikaisempi postaus).

Yrittäkää pysytellä pystyssä, liukasta on. 
Minulla oli tänään kaatuminen jo aika lähellä...
Mukavaa viikon jatkoa!

6 kommenttia:

  1. Hei
    Kokemuksesta varoitan, että ei kannata kaatua, jos voi pysyä pystyssä! Kaaduin liki viisi viikkoa sitten ompelukoneeni kanssa liukkaalla, ja edelleen on koipi kipeä, välillä tosi kipeä! Lääkäri sanoi, että se voi olla kipeä jopa seitsemän viikkoa, joten sen mukaan tarvii kitua vain pari viikkoa. Toisaalta suosittelen, että jättäkää ommpelukone kotiin kun menette liukkaalla ulos!
    terveisin täti Pöntiöstä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Minun piti eilen kysyä, kuinka koipesi jaksaa, mutta "huomaavaisena" veljentyttönä en sitten kysynytkään. Toivottavasti se on jo parempi. Minulla ei taida olla sitä pelkoa, että kaatuisin nimenomaan ompelukoneen kanssa, koska minä ja tämä kyseinen vehje emme juurikaan liiku samoissa piireissä (vaikka omistan sellaisen kyllä), mutta muuta kaatumisvaaraa löytyy täältäkin. Jätän siis ompelukoneen kotiin tällä(kin) kertaa ja yritetään porukalla pysyä pystyssä:)

      Poista
  2. Minä taas olen kotona kahden kuumeisen pojan kanssa. Tunnollisina lapsina sairastavat tavallisesti loma-aikoina (niin kuin äitikin) eivätkä kuumeile yleensä lainkaan.

    Täälläkin tuuli niin, että ihmisen kokoisia oksia jysähteli taas alas vanhoista (suojelluista) männyistä. Onneksi kukaan ei ole myräkällä ulkona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhat puut ovat aika arvaamattomia myrskysäällä. Oman lapsuudenkotini pihalla oli tuuli myös katkaissut ison oksan vanhasta puusta. Toivottavasti sairastupa alkaa olla paranemaan päin.

      Poista
  3. Tuuli suorastaan riehuu! Norjan sukulaisilla jäi työmatka tekemättä, koska siellä myrsky otti autoonkin niin kovasti, etteivät uskaltaneet ajaa vuoristossa! Hillitön talvi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui! Kyllä kai nuo tuulet ovat täällä aika kesyjä verrattuna siihen, mitä ne jossain muualla ovat. En tosin yhtään pane sitä pahakseni. Ja parempi katsoa kuin katua, varmasti sukulaisesi tekivät oikean ratkaisun jäädessään kotiin. Erikoinen talvi tämä on.

      Poista