perjantai 21. heinäkuuta 2017

Puolivuotias

Aika kultaa muistot, niin se vain on ja niin tulee olemaan. 
Millään muulla ei voi selittää sitä järjetöntä päännousemaa, 
että ihan tosissani kuvittelin lähestulkoon suursiivoavani koko talon sillä aikaa, 
kun meidän kikattava tyttötriomme viettää spesiaaliaikaa tätinsä kanssa 
kolmen maakunnan mummulassa. 
Iso ja pieni poika talossa, 
silloinhan minulla on aikaa mihin vaan. 
Näinhän sitä luulisi.


Vähänpä muistin. 
Liian paljon luulin.
Tai ainakaan en muistanut sitä, 
että puolivuotias ei välttämättä nuku joka päivä 
kaksia pitkiä päiväunia ja yksiä lyhyitä. 
Hän saattaa nukkua neljät tai viidet lyhyet unet 
ja vaatia niiden välissä monenlaista viihdytystä, kuivitusta ja muonitusta. 

Nyt taas muistan. 
Eilinen ei kerro mitään tästä päivästä 
ja huomenna on kuitenkin uudet kuviot kaikessa.
Talossa vallitsee edelleen kaaos 
ja silti pelkkä keittiön siivous illalla sai riittää.


Mutta onneksi on tuo puolivuotias, 
joka opettaa ja muistuttaa monenlaista asiaa. 
Ei enää mikään liikkumaton käärö, 
mutta silti edelleen ihanan pieni. 
Hän on kaikkien käyrien (painokäyrää lukuunottamatta) 
ja oppaiden mukaan niin tavallinen puolivuotias kuin olla ja voi.
 Ei ketään edellä, ei pahemmin jäljessäkään, 
mutta meille toki se erityisin kaikessa tavallisuudessaan. 
Tästä on hyvä suunnata kohti vauvavuoden toista puoliskaa. 
Siivotaan ensi kesänä.

6 kommenttia:

  1. Siis teilläkö on vauva? Miten mulla on menny ohi. Nauti. Siivota ehtii myöhemminkin. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain, meillä on tammikuussa syntynyt pieni poika:) Aivan ihanaa, kun monen vuoden jälkeen talossa on taas vauva. Uskallan väittää, että tämän viidennen vauvavuodesta olen nauttinut kaikista eniten. Siivoan sitten joskus...

      Poista
  2. Hän on 💖 Siivottava ei tästä maailmasta lopu, mutta hetket lasten kanssa kyllä ehtyvät, joten first things first :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Mun siivousrima ei koskaan ole ollut huippulukemissa ja nyt sitä on laskettu entisestään. Valitettavasti se näkyy, ei onneksi vielä haise:D

      Poista
  3. Niinpä. Osaispa olla murehtimatta siivosta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä osaa. Järki sanoo, ettei siivoaminen ole tärkeää (eikä se minusta ole edes mukavaa) ja silti sitä murehtii. Peukku sulle myös!

      Poista