maanantai 4. maaliskuuta 2013

Kaappien kätkemää

Mikäpä olisi parempi tapa hiihtoloman viettoon kuin varaston siivous?
No aika monikin asia, 
mutta siitä huolimatta puron varresa on kaivauduttu kaappien, laatikoiden 
ja varaston syvimpään sielunelämään.
Monenlaista tarpeellista ja turhaa tavaraa on löytynyt.
Mutta samalla on löytynyt myös hauskoja hattuja,
joiden olemassaolon olin ehtinyt unohtaa.

 "Ampiaispipo" on ostos itselle Leviltä monen monituisen vuoden takaa.
Eipä tätä juurikaan ole tullut käytettyä, 
vaikka se ostohetkellä tuntui niin tarpeelliselta...;)

 Tämän hatun ostin lukioaikana oikein virallisesta "hattukaupasta".
Aikoinaan tätä on tullut käytettyä paljonkin ja kai se on ollut hintansa väärti, 
kun kulumisen jälkiä ei juurikaan näkynyt.
Hattu oli aika kallis ostos, 
useamman sata markkaa silloista valuuttaa.
Muistaakseni valehtelin kotona hinnan alaspäin 
(ja silti isä sitä kauhisteli:D), 
vaikka sen omilla rahoilla ostinkin.
Emmy tykästyi tähän ja itseasiassa se näytti neidin päässä ihan oikeasti hyvältä,
joten uskoakseni hatun jatkokäyttö on taattu.

 Tämä neljäntuulenhattu on muisto kesälomareissulta, 
kun kävin ystäväni luona Ivalossa.
Siitäkin on aikaa kaksinumeroisen vuosimäärän verran.
Joku päähänpisto oli ostaa kesällä talvilakki.
Olen muistaakseni lasketellut tämä lakki päässä ja se oli ihanan lämmin.
Nyt on joko lakki kutistunut tai pää kasvanut, 
mutta jotenkin kittanan oloiselta tuntui.
Kasper sitä sovitti, mutta ei aikonut kouluun laittaa kuitenkaan:)

 Iloisin taisin kuitenkin olla näiden "croksien" löytymisestä.
Emmy on aikanaan saanut nämä lahjaksi,
mutta harmittavasti kenkien koko on ollut sellainen, 
että sekä Emmyn että myöhemmin Nannan kohdalla jalka on ollut kenkien kanssa samaa kokoa silloin, kun maassa on ollut metri lunta, 
joten ulkona näillä ei ole kävelty.
Nyt kokeilin niitä Nellyn jalkoihin ja luulen, 
että ne mahtuvat vielä kesälläkin.
Pääsevät siis ihan oikeaan käyttöön ulos.

Mikä on siis tämän postauksen opetus?
Ei mikään.
Olipahan vain mukava tavata vanhoja tuttuja:)

6 kommenttia:

  1. Voi kun kerrassaan hienoja löytöjä meidän vain pitäis iskeä hattu päähän se on hyvä kapine. Täälläkin vietetään "hiihtolomaa"aivan vain jokapäiväisissä merkeissä ja voi ne hengähdys hetket löytyä joskus todella pienestäkin ja aivan kotosalla kun muistaa vain olla valppaana ja huomata ne.

    VastaaPoista
  2. Täällä toinen kaapin siivoaja. Mää oon karsinut niin rankalla kädellä tavaraa pois, että varmaan jos nuo hatut olisivat meiltä löytyneet, niin olisivat lentäneet kierrätyskasaan ennen kuin olisin kissaa ehtinyt sanoa. ;) Mulla on kaappien siivoamisessa nyt periaate, että kaikki mille ei ole juuri tällä hetkellä käyttöä, saa lähteä. Viime viikko meni kokonaisuudessaan työhuoneen kimpussa, vaikka siivosin ainakin 5-6 tuntia päivässä. Tällä viikolla vuorossa kodinhoitohuone, ja sain yhden päivän aikana käytyä läpi tasan yhden alakaapin. Siellä oli säilössä lasten vanhoja palapelejä, jotka mies on jokin aika sitten poistanut lastenhuoneesta, ja mää kävin kaikki läpi, että onko kaikki palaset tallessa ja ovatko siinä kunnossa, että voi kirpparilla myydä. Osa palapeleistä piti koota, jotta varmistui palasten määrästä; esim. yhdessä palapelissä luki päällä 125 palaa, mutta laskemalla sain 121 palaa, mutta kun kokosin sen, niin ei siitä palasia puuttunut. :) Tuntuu kyllä vapauttavalta, kun tavaraa lähtee; joka päivä menee isoja kuormia roskiinkin, mutta niin menee myös kirpparipinoon. Tavoitteena olisi saada inventaario pääsiäiseen mennessä valmiiksi, ja yritän huhtikuulle saada kirpparipöydän muutamaksi viikoksi. Meinaatko sinä viedä ylimääräisiä kirpparille vai minne?

    VastaaPoista
  3. Tuota tavaroiden hävitystä näyttää olevan nyt liikkeellä siihen malliin että aloin jo mielessäni itekki kurkkiin kaappeihini että mitä roinaa niissä onkaan ja tuliskohan niistä kirpparipöydällistä :) vaikka todellisuudessa ne jäänee nyt sinne ku ei jaksa alkaa siihen projektiin täsä vaiheesa.. Tsemppiä teille!

    VastaaPoista
  4. Näyttää olevan liikkeellä kummaa hävitysvimmaa.Mää oon ollut kova säästämään kaikenlaista "pahanpäivän"varalle.Se valitettavasti näkyy huushollissamme.Me sodan jälkeen syntyneet olemme imeneet jo äidinmaidosta sellaisen opin,ettäkaikkea voi tapahtua ja tavaraa on hyvä olla varastossa.Ehkä se on tänäpäivänä hätävarjelun liioittelua,mutta mihin koira kirpuistaan pääsisi.

    VastaaPoista
  5. Mummu metsän takaa: Sanoitpa osuvasti, että elämän hengähdyshetket voivat löytyä aivan tavallisesta elämästä kotosalla, kun vain ne jaksamme huomata. Näinhän se juuri on.

    MariJ: Sulla taitaa olla menossa huomattavasti radikaalimpi "puhdistus", mitä mulla. En oo varaamassa kirpparipöytää, koska koen sen hoitamisen jotenkin hankalaksi täältä puron varresta käsin. Mutta lähikaupungissa on yksi kirppari, jossa on hyväntekeväisyyspöytä ja sinne olen kerännyt vietäväksi jotakin. Ja meille ylimääräiset/turhat vaatteet pystyy laittamaan kiertoon ihan tässä kotokylälläkin.

    Maija: Kiitos tsempeistä! Onhan tämä jollakin lailla vapauttavan tuntuista, kun komerot on kerrankin käyty vähän perusteellisemmin läpi.

    Mummeli: Siinäpä se viisaus onkin, että löytäisi sen kultaisen keskitien säästämisen ja poisheittämisen välillä. Itseni tuntien nautin nyt väljemmistä varastonhyllyistä, kunnes ryhdyn taas hamsterimaisesti niitä täyttämään.

    VastaaPoista