Mökillä sukuloimassa

Aika taas rientää siinä määrin vauhdikkaasti,

ettei ehdi bloggamaan ollenkaan.

Savon täti miehineen on pitänyt meidät kiireisinä;)

Vai voisiko olla pieni mahdollisuus,

että tilanne olisikin toisinpäin...?

No, oli miten oli,

ystäviä ja sukulaisia on ollut taas ilo tavata.

Sunnuntaina suuntasimme Toyotan nokan kohti tädin perheen mökkiä

ja vietimme siellä mukavan päivän.

 Saapumisemme jälkeen ei mennyt kovinkaan pitkä aika siihen,

että jälkikasvumme kuoriutui vaatteistaan ja loikkasi järveen.

Kohtuullisen viileä ja sateinen sää ei haitannut,

koska "järvessähän sitä kastuu kuitenkin".

Itse uskaltauduin myös uimapukuun,

mutta talviturkit ovat päällä edelleen.

Oli se vesi sen verran kyl-mää!

 Olihan se kuitenkin mukava katsoa,

kun lapset nauttivat uimisesta ja saunomisesta.

Isotäti-S huolehti, 

että lämpöä riitti ja jokainen istui lauteilla riittävän kauan.

Itsekin kävin saunassa ja vaikken järveen asti uskaltanutkaan,

niin saunominen sateen ropistessa kattoon on rentouttavaa ja hyvinkin kesäistä.

Koska osan aikaa päivästä satoi,

sisälle kehitettiin mieluisia aktiviteetteja.

Mökiltä löytyi vanha kunnon Nintendo-peli ja sen parissa aika kului.

Miesväen kurvatessa rallia,

serkkuni piti pienemmille satutuntia yläkerran parvella.

Ja sateen tauottua oli vuoro sukeltaa frisbeegolfin maailmaan.

 

Ja nälkä ei totisesti päässyt yllättämään.

Kotiin lähdön tunnelmissa Nanna kiteytti tunnelman näin:

"No nyt on ainaki saatu uija talpeeksi".

Se on kuulkaa paljon sanottu se!

 

Kiitos järven rannalla seisovan mökin isäntäväelle ja kaikille mukana olleille!

Puron varren väki kiittää ja kumartaa.