keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Syyskuu loppu, lokakuun alku

Sinne meni syyskuu.
Meneekö se muka joka vuosi näin nopeasti?
Lokakuu alkoikin komeasti kunnon yöpakkasella ja kuuralla maassa.
Aamulla piti etsiskellä toppavaatteita esille 
ja taas "hyvä äiti"-pisteitä suorastaan ropisi laariin, 
kun takapuoli pystyssä kaivoin kiireessä kaappien perukoita, 
jotta koululaisille löytyisi edes vähän tuulitakkia paksumpaa päälle. 
Joku toinen olisi ehkä ennakoinut tämän(kin) tilanteen.
Mutta niinhän siinä käy joka vuosi, 
että talvi yllättää autoilijat ja PeePeen...
Onkohan näissä menopeleissä jo talvirenkaat?
Päivällä kirkkaassa auringonpaisteessa ulkoillessamme,
mieleen juolahtivat hassut säkeet syyskuusta,
eivätkä ne ainakaan ympäröivästä maisemasta kummunneet:
Syykuun
Yksinäisenä
Yönä
Sateessa
Kuuntelen 
Unettoman 
Unta

Olen ennenkin kirjoittanut, että tykkään kovasti runoista.
Perinteiseen runomittaan kirjoitetut runot ovat kauniita,
mutta pidän myös ns. modernimmasta runoudesta, 
aforismeista, ajatelmista yms.
On hienoa, miten joku osaa tiiviistää muutamaan ajatukseen, 
lauseeseen tai jopa sanaan 
ympäröivän maiseman, 
sen tunnelman ja palan ihmisen elämää.

Se totuuspohja noissa "syyskuu"-säkeissä on,
että uni on antanut viime kuussa odottaa itseään monena iltana.
Toivottavasti ei tule tavaksi.

Nyt teetä keittämään.
Hmm...tee...kofeiini...unettomat yöt....
Ei, ei niillä mitään yhteyttä ole;)
 

4 kommenttia:

  1. Samassa veneessä...minäkin tykkään runoista! ja runoilen itsekin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runoiletko? Julkaiseppa niitä joskus blogissa:)

      Poista
  2. mummu metsän takaa3. lokakuuta 2014 klo 9.01

    Kivoja kirjotuksia on taas sulla ollut säännöllisesti olen lukenut mutta kommentoiminen on jäänyt kun minäkin olen siirtynyt siihen kännykästä lukemiseen :) Onkohat tuo unen odottaminen jotenkin suvussa kulkevaa kun täälläkin saattaa unet jäädä pariin tuntiin yössä, mutta l
    yritän lohduttaa kun valvon etten ole mistään kipeä ja voin kääntää kylkeä ja voin mennä kutomaan sitä "yö sukkaa" tai vaikka käydä syömässä maitoa ja korppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai, sinäkin oot siirtynyt "älykkääseen" puhelimeen. Minä oon kovasti tykännyt omastani, mutta tosiaan mm. blogien kommentointi niiden kanssa on hidasta ja mulle tulee ainakin sen verran paljon kirjoitusvirheitä, että helpompi kommentoida silloin, kun istuu oikein kunnon pöytäkoneen äärellä.
      Se voi olla, että suvussa on tätä unettomuutta. Valitettavasti. Mutta tuokin on totta, että jos yöllä herää, eikä mistään kolota, niin ei ne asiat niin hirviä huonolla tolalla kuitenkaan oo. Ja jossain vaiheessa se uni tulee takaisin. Jos ei muuten, niin puoli tuntia ennen herätyskellon vinkunaa;)
      Yösukan kutomista en oo harrastanut, yöbloggaamista kylläkin.

      Poista