Marraskuun loppupuolen mietteitä

Taisi tulla "suuren ja maineikkaan" blogihistoriani pisin päivityskatkos. Useana päivänä on ollut mielessä, että tekisipä hyvää vähän kirjoitaa, mutta työt ja toimet ovat vieneet ajan niin totaalisesti, että tämä pieni virtuaalinen päiväkirjani on ollut vallan unohduksissa. 

Minikuusi pihalla

Lunta ja loskaa on mahtunut tähän marraskuuhun, niin myös vettä ja vesirokkoa. Arki on pyörinyt ja pyörittänyt täydellä höyryllä koko perheetä ja se on vaatinut veronsa. Suoraan sanottuna tämän marraskuun yksi pysyvimmistä olotiloista on ollut väsymys. Unta ei ole iltaisin tarvinnut houkutella ja aamuisin on tuntunut siltä, että vastahan nukahdin (ja meillä eivät lapset ole valvottaneet enää aikoihin). Jollakin tasolla väsymys on vallannut niin kokonaisvaltaisesti, että olo on ollut suurimman osan ajasta enemmän tai vähemmän tylsä. Ei kai siis mikään ihme, ettei mitään kirjoitettavaakaan ole oikein löytynyt.

Mummu ja tytöt askartelivat joulukortteja

 

Nauris kävi kylässä

Ja kuitenkin koko ajan tapahtuu. Tapahtuu niitä tavallisia, arkisia asioita, joista en ehkä tässä kuussa ole jaksanut iloita samalla tavalla kuin joskus muulloin, mutta jotka yhtä kaikki ovat olemassa. Iltaisella kauppareissulla huomasin, että alkavaan adventin ja joulun aikaan on aloitettu valmistautuminen monessa tuvassa. Eilen vielä pimeänä olleet ikkunat olivat tämän päivän aikana saaneet monin paikoin ylleen monenlaisia jouluvaloja ja koristeita. Itsekin sytyttelin pihalle tavallista enemmän kynttilöitä, adventtinviikonloppua juhlistamaan. 

Pakastimessa odottaa jäätelöä... ja sitä minä aion syödä tänään;)

Hyvää perjantai-iltaa!