keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Koronapäiväkirja tiistaina 17.3.2020


"Löytyykö kotoa tietokonetta tai tablettia, joista löytyy kamera ja mikrofoni?", "Onko lapsella älykännykkää?", "Seuratkaa ahkerasti wilmaa, jonka kautta tieto kulkee nopeimmin!". 

Ylläolevia viestejä on suorastaan tulvinut puhelimeen pitkin päivää ja jo eilisillan aikana. Tai sitten se vain tuntuu siltä, kun perheessä on neljä koululaista, sillä osa viesteistä tulee neljänä kappaleena. Ja tärkeitä viestejä ne ovatkin, sillä kouluissa on valmistauduttu hurjaa vauhtia tulevaa kotikoulukuukautta varten. Olen positiivisen yllättynyt siitä, miten nopeasti koululta on tullut ohjeita ja keinoja koulunkäynnin jatkamiseen. Oppilaita on pikakurssitettu tekemään ja lähettämään tehtäviä sähköisesti ja ottamaan osaa oppitunteihin yhteisten videopuheluiden kautta. 

Itse koen olevani hyvin osaamaton kaikkien uusien oppimismahdollisuuksien keskellä niin kotona kuin töissäkin. Onneksi omat koululaiseni tuntuvat hanskaavan homman huomattavasti paremmin kuin minä. He (ainakin osa) suorastaan odottavat huomista etäpäivää, jolloin homma tosissaan pyörähtää käyntiin. Pidimme illansuussa  yhteisen perhepalaverin, jossa sovimme uuden arjen yhteisistä pelisäännöistä. Arki pyritään pitämään mahdollisimman normaalina ja kouluhommat asetetaan koulupäivinä prioriteettilistan ykköseksi. Ulkoilulle ja liikunnalle pitää muistaa jättää oma, tärkeä osansa.

Iltapäivällä istuimme taas television ääressä kuuntelemassa hallituksen uusia linjauksia ja rajoituksia tavalliseen elämään. Ajatukset ja rukoukset ovat heidän luona, jotka ovat ulkomailla ja yrittävät epätoivoisesti päästä jollakin tavalla kotiin.

Itse käyn töissä normaalisti. Tulipa opittua sellainenkin sanahirviö kuin työssäkäyntivelvoite. Sitä sovelletaan nyt. Onneksi miehen etätyö mahdollistaa sen, ettei täällä kotona eletä aivan pellossa. Aika näyttää miten etätyön tekeminen sujuu, kun kotona on neljä koululaista ja yksi kohtuullisen vilkas kolmivuotias:D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti