Haaste nro 1

Olen saanut lyhyen ajan sisällä kaksi haastetta.

Vastaan niihin nyt järjestyksessä 

eli ensimmäisenä Valkoinen Kaniini-blogista (http://valkoinenkaniini.blogspot.fi/) 

saadun haasteen kimppuun.

Haasteen tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, 

joilla on alle 200 lukijaa.

 

Haasteen säännöt:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään

2.Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille

4. Pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa

5. Kerro, kenet olet valinnut

6. Ei takaisin haastamista

 

Eli ensin 11 asiaa minusta:

 

1. Olen tunnesyöjä. 

Jos on syytä iloon, on myös syytä syödä hyvin. 

Ja varsinkin silloin, kun elämä potkii tavalla tai toisella päähän, 

mikään ei auta yhtä hyvin kuin suklaalevy tai  muuten vain hyvä syötävä. 

 

2. Pidän iskelmämusiikista. 

Jo silloin nuorena, kun muut kuuntelivat yleensä nuorten suosimaa 

pop- tai rock-musiikkia, 

minusta Katri Helena ja muut iskelmäartistit olivat paljon parempia.

3. Olen perheeni esikoinen.

Minuun sopivat monet esikoisiin liitetyt ominaisuudet. 

Nuorempiin sisaruksiin (en voi sanoa, että pieniin, 

koska pikkuveli on pituudessa ohittanut minut jo vuosia sitten) 

suhtautuu aina tietynlaisella huolehtivaisuudella.

4. Jos haluan aamuni käynnistyvän hyvin, 

tarvitsen siihen mieluiten kaksi isoa mukillista kahvia.

 

5. Minulla on aina monta kirjaa kesken.

6. Haluaisin olla mukana musikaalissa.

Joskus haaveilin musikaalin pääosan laulamisesta, 

mutta joku järki pitää unelmissakin olla;)

 

7. Olen surkea kaikessa käsitöihin ja askarteluun liittyvässä.

Minulla on ympärilläni paljon ihmisiä- perhettä ja ystäviä-

jotka vastaavasti ovat todella hyviä kädentaidoissa.

 

8. Olen vakaumukseltani kristitty.

 

9. Haluaisin tehdä työkseni nuorille suunnattua kristillistä televisio-ohjelmaa 

(en kylläkään minään ruutukasvona, vaan taustatiimissä).

Sellainen puuttuu normikanavilta kokonaan.

Valitettavasti asuinpaikkamme huomioonottaen tämä ei ole mahdollista, 

koulutuskin puuttuu televisiotyöskentelyn osalta.

10. Kiertelen paljon mieluummin kirppareilla mitä tavallisissa kaupoissa.

 

11. En tunnista juuri mitään kasveja.

 

Vastaukseni kysymyksiin:

 

1. Millainen on ollut tähän astisen elämäsi huippuhetki?

Elämään mahtuu isoja ja pieniä huippuhetkiä. 

Isoimpia huippuhetkiä ovat varmasti lapsien syntymät. 

Mutta jokainen onnistuminen ja ennenkaikkea itsensä voittaminen ovat suuria hetkiä.

2. Mitä/ketä viimeksi kadehdit?

Yritän ajatella niin, että toisen hyvä ei ole minulta pois.

Mutta toki välillä on hetkiä, jolloin tunnen kateutta ihan typeristä asioista: 

Miksi minulla ei ole rahaa yhtä paljon kuin tuolla toisella? 

Miksi minä en voi olla yhtä laiha kuin kaikki muut? 

Olisipa minullakin mahdollisuus monen tunnin omaan aikaan joka päivä.

Eli ihan lapsellista ruikutusta.

Kuulin kerran hyvän sanonnan: 

"Ei kannata kahdehtia toisen näkyvää onnea, jos ei tiedä hänen salattua suruaan". Mielestäni pitää paikkansa.

3. Mitä pelkäät?

Pelkään, että lapsilleni tai muille läheisilleni sattuu jotakin pahaa.

Pelkään myös, etten osaa nauttia kaikesta hyvästä mitä elämääni olen saanut, 

ennen kuin on liian myöhäistä.

4. Suosikki julkkiksesi?

En pysty vastamaan. 

Minulla ei ole ketään suosikkia julkkisten joukosta.

 

5. Kauhein sisustuskokemuksesi?

Ei tule mitään mieleen.

En ole mikään kova sisustaja.

Minulla saattaa roikkua samat verhot kamarin ikkunassa monta vuotta,

eikä se häiritse minua ollenkaan.

Ehkä tätä pitäisi kysyä joltakin, joka on meillä käynyt;)

 

6. Kerro jokin salaisuus?

Haluaisin kirjoittaa kirjan.

 

7. Lempilelusi/leikkisi pienenä?

Tykkäsin hyvin tyypillisistä tyttöjen leikeistä ja leluista: 

nukeista, barbeista, kotileikeistä.

8. Suurin haaveesi?

 Lasten suhteen suurin haaveeni on, että saisimme kasvatettua heistä kunnon kansalaisia, jotka eläisivät ahkerina ja onnellisina sovussa itsensä ja toistensa kanssa.

Itselleni haaveilen pitkää ja rikasta (kuvainnollisesti) elämää läheisteni kanssa.

 

9. Suurin vääryys maailmassa?

Syyttömien kärsimys niin isoissa kuin pienissä asioissa.

 

10. Ketä/mitä ihailet?

Ihailen moniakin ihmisiä monista eri syistä.

Ihailen, jos joku uskaltaa laittaa itsensä täysillä likoon tärkeän asian puolesta.

Ihailen, jos joku uskaltaa ajatella omilla aivoillaan, 

eikä mene automaattisesti virran mukana.

Ihailen, jos joku uskaltaa näyttää oman haavoittuvaisuutensa.

11. Paras luonteenpiirteesi?

Voi apua!

En tiedä.

Suurimman osan ajasta minusta tuntuu, 

ettei minussa muuta olekaan kuin vikoja.

En ihan oikeasti osaa vastata tähän kysymykseen.

Minun kysymykseni haastetuille:

 

1. Mitä bloggaaminen on tuonut elämääsi?

2. Kermakakku vai juustokakku? 

3. Mihin haluaisit matkustaa?

4. Mukavin paikka kotonasi?

5. Lempikenkäsi?

6. Millaisia kirjoja luet mieluiten?

7. Hulluin haaveesi?

8. Pidätkö muutoksista?

9. Jos saisit 100e käteistä ja saisit käyttää sen haluamallasi tavalla, mitä tekisit?

10. Mitä lupaat itsellesi tänään?

11. Mitä ajatuksia tuleva syksy sinussa herättää?

Haastan mukaan seuraavat mukavat blogit:

Savu & Vimpa

Nainen talossa

Tuulenpesän eloa

Arjen pieniä iloja

Muotia, matkoja, kauneutta ja käsitöitä

sekä jokaisen, joka haluaa tämän mukaansa napata:)

Heinäkuu summa summarum

Joko olette kyllästyneet näihin joka kuukauden päättyessä tuleviin koosteisiin?

Tässä tulisi taas. 

Osa 7.

Hellepäivänä iski idea leipoa pullaa, joten tuumasta toimeen.

H - herkut

Syitä herkutteluun on ehkä miljoona, ainakin minulla.

Mutta jos talo on täynnä vieraita, ei kun siis niitä tuttuja, 

niin en minä silloin kaloreita laske.

E - elämä

Arvokas ja kokonainen,

 riippumatta pituudesta.

Ei itsestäänselvyys.

I -imetys

On tällä hetkellä niin mukavaa, etten millään raaskisi lopettaa.

Kun pulleat kädet kiertyvät kaulaani ja korvan juuresta kuuluu "tisssssi",

siirrän lopettamisen taas seuraavaan viikkoon.

Mikäs kiire sillä lopettamisella oikeastaan onkaan.

N - netflix

Viime viikonloppuna tutustuin tuttujen kautta 

elämäni ensimmäistä kertaa tähän palveluun, 

jonka kautta voi katsella elokuvia ja sarjoja mielin määrin. 

Helppoa ja hauskaa, 

mutta luulen, ettei sitä meillä vielä tulla näkemään.

Ä - äänet

Saunomme aika usein ja näin kesäaikaan minulle on tullut tavaksi 

istua saunan jälkeen hetki takapihan terassilla. 

Kesäillan ääniä on hyvä kuunnella: 

suhinaa, koirien haukuntaa, joskus naapurin lehmien ääniä, yölintuja, ampiaisia. 

Ei mitään sellaista, joka ei meitä ympäröivään maisemaan kuuluisi. 

Sielu lepää. 

Ja korvat.

Kesäinen Pitkäjärvi, yksi niistä monesta samannimisestä, joita koto-Suomesta löytyy

K - kaverit

Minulla on onni omistaa rehellisiä, suoran toiminnan ystäviä.

Siinä vaiheessa, kun yksi kaveri tuo tuliaisina taikasienen 

(kiitos, se muuten toimi hyvin!) 

ja kehottaa käyttämään sitä uunin puhdistukseen 

ja toinen kaveri tulee kylään ja kertoo miettineensä, 

pitäisikö tuoda minulle uuninpesuainettta, 

on syytä vetää tiettyjä johtopäätöksiä, 

jotka koskevat kahta viimeistä kirjainta... 

Näitä kahta kaveria kutsuisin mieluummin ystävikseni, 

mutta y-kirjain puuttuu lähes kaikista kuukausista.

U - uuni

Tadaa ja hip hurraa!!!!!!

OLEN PESSYT UUNIN!!!!

Aikominen kesti reilut puoli vuotta, 

työ kaikkine pesuaineiden vaikuttamisaikoineen ehkä tunnin verran.

U - uuni

Mainitsinko jo, että pesin uunin?

Tänään.

Ilman tätä blogia en takuulla olisi tehnyt sille yhtään mitään (ainakaan tänään).

Tajusin vaan, että on "kuukausiraportin" aika 

ja jos en pese uunia

 joudun jälleen kerran kirjaamaan sen tänne tekemättömien töiden joukkoon.

Valokuvaa puhtaasta uunista ei ole, eikä tule.

Kyseinen kapine on kuitenkin jo 30 vuotta vanha (talon alkuperäiskalustoa),

joten pesusta huolimatta sieltä löytyy tahroja, joita ei saa kuin räjäyttämällä pois.

Kesä kulkee elokuuta kohti.

Kiitos jokaiselle puron varresa piipahtavalle!

 

Tuttuja kylässä

Hehhee;D

Taas epätoivoinen yritys olla hauska otsikon suhteen.

Meillä ei käy vieraita, tuttuja vain.

Mitä sitten tapahtuu, kun serkut tulevat kylään?

Käydään järvellä uimassa,

kiikutaan, juostaan ja leikitään.

Ajetaan mönkijällä, levitetään kaikki barbit lattialle,

järjestetään leikkimökissä kutsut, 

päästetään äidit kirppareille.

Syödään "kunnon ruokaa" ja herkkuja, 

nukutaan siskonpedissä lattialla ja kikatetaan aika myöhään 

ja herätään siitä huolimatta aikaisin.

Vauhtia oli paljon, mutta vaarallisia tilanteita vähän.

Ja kun serkkuperhe lähti vieden mukanaan yhden pitkätukan, 
saapui Alikersantti-täti täyttämään tyhjäksi jäänyttä paikkaa.
Joskus sanotaan, että suku on pahin, 
mutta tällä hetkellä ei tunnu siltä:)

Kesän tuoksuja

Eivätkö olekin kanervan kukat kauniin värisiä?

Nanna keräsi näitä tätilässä ison kimpun.

 On ollut aivan mahtava ilma ulkona

ja joka puolella tuoksuvat kaikki kesän kymmenet elleivät jopa sadat tuoksut:

vastaleikattu nurmikko, erilaiset kukat, piipusta nouseva savu, 

hiljalleen valmistuva viljapelto.

Ja kaikkien tuoksujen joukossa aistii vähitellen, 

hetki hetkeltä voimistuen, lähestyvän syksyn.

Mutta ei puhuta vielä syksystä,

nautitaa tästä kesästä ensin.

Mukavaa viikonloppua 

ja kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille.

Kivaa, että niin moni oli jaksanut ajatuksiaan esille naputella.

Hop + Lop = HopLop

Pitkin kevättä on ollut puhetta,

että seuraavan kerran tätilässä käydessämme menemme käymään HopLopissa.

Joskus tuntuu, että toisille perheille HopLop- käynnit kuuluvat, 

jos ei nyt aivan viikko-ohjelmaan, 

niin kuukausiohjelmaan ainakin,

mutta meille tämä jonkinasteinen sisäleikkipuistojen kruunaamaton kuningaspaikka oli vielä lähes tuntematon alue.

Olemme käyneet kerran kotiseudulla Touhutalossa,

joka ei oleellisesti kyllä HopLopista poikennut.

Retkeä paikkaan, 

jossa "saa riehua kuin päätön kana" (suora lainaus Emmyltä),

odotettiin suurella innolla.

Vammojen minimoimiseksi kaikki kulmat, putket ja lattia on pehmustettu.

Päivä oli sateinen ja harmaa,

joten oli odotettavissa,

että paikalle voisi eksyä muutama muukin "päätön kana".

Tädin erittäin hyväksi osoittautunut idea oli,

että menimme paikalle heti sen auettua.

Tilaa oli joka puolella, eikä vielä niin kuumakaan.

 No, oliko siellä mukavaa?

Kyllä oli, jos lapsilta kysyy.

No joo, vastaa äiti 

(HopLopin viereinen kirpputori oli kyllä paljon mielenkiintoisempi paikka...)

Paikka oli Touhutaloon verrattuna isompi,

mutta muuten lähes identtinen kopio.

Lapset laskivat liukumäkiä, kiipeilivät, ampuivat pehmopalloja, 

"uivat" pallomeressä ja pujottelivat sokkeloissa. 

Isommat menivät minne halusivat, 

Nellyn perässä juoksimme tädin kanssa vuorotellen.

Suurimpaan pallomereen meinasi pienin upota kokonaan.

Plussaa oli iso ja tilava kahvio, josta näki hyvin leikkialueelle.

Käsidesiä oli saatavana hyvin ja käsienpesukehotuksilla kai yritettiin pitää pöpöt edes jotenkin kurissa (aika hyvin väki näytti myös käsienpesukehotusta noudattavan).

Tekemistä oli monenikäisille lapsille ja ainakin vielä Kasper viihtyi myös, 

joten ei ollut liian "lälly" tulevalle tokaluokkalaisellekaan.

Leikkialue, vessat ja yleisilme oli siisti.

 Aikuisten ei tarvinnut maksaa sisäänpääsymaksua ja se oli iso plussa.

Miinuksena kohtuullisen korkeat sisäänpääsymaksut lapsille.

Tänä päivänä kaikesta pitää maksaa ja vähitellen kai sitä alistuu siihen,

että ihan sama mihin menee, niin rahat loppuvat.

Mutta siitä huolimatta jäin miettimään, 

onko kohtuullista pyytää yli 3- vuotiailta 13e sisäänpääsymaksua?

Varsinkin, kun lapsia on useampia, 

pääsymaksujen loppusumma tuppaa nousemaan korkeaksi.

Samoin kahvion antimet olivat kalliita ja omia eväitä ei saanut paikalle tuoda.

Mutta eipä tämä hinnoittelu ole yksin HopLopin ongelma. 

Samaan törmää kaikissa huvipuistoissa, sirkuksessa yms. 

 

Nanna nimesi tämän muna-autoksi. Se toi kai jotenkin mieleen takavuosien Munamiehen.

Parin tunnin touhuamisen jälkeen väki oli kohtuullisen väsynyttä (ja hikistä).

Vaihtopaidat eivät olleet ollenkaan turhaa tavaraa.

Tänään ollaan touhuttu omassa HopLopissa eli kotopihalla.

Myllertämisestä on luvassa kuvia ja postausta myöhemmin.

Tätilässä

Taas meinaa olla niin hoppu,

ettei ehdi edes bloggaamaan.

Mutta se hyvä puoli tässä hopussa on,

että bloggaamisen aiheita syntyy jatkuvasti.

Toinen syy blogihiljaisuuteen on ollut pienimuotoinen kesäreissu,

jonka teimme kaukaisemman mummulan kautta Savon tätilään.

Tuolla tätilällä on Puron varren väen suussa aivan oma nimensäkin,

mutta se jääköön vain niiden tietoon,

jotka tuntevat meidät myös "oikeasta" elämästä.

Nelly ratsastaa ja laulaa: "Ihhahhaa, heepo hinnattaa"

Pyörähdimme pikaisesti mummulassa ennen tätilään menoa.

Pikapyrähdyksestä huolimatta,

saimme tavata lukuisan joukon sukulaisia.

Ja lapsilla on riemu rajaton,

kun näkivät serkkunsa.

Pian meitä kutsuivat kuitenkin Savon maisemat.

Tätilässä meitä passaattiin parhaasti päästä.

Herkuttelimme grillin antimilla useaan otteeseen ja

muutenkaan laihtumaan ei ehtinyt.

Tytöt leikkivät tädin vanhalla barbie-talolla,

jossa ovat lähes kaikki pienetkin osaset tallella.

Parasta oli varmaan se, ettei leikkejä tarvinnut siivota pois ennen kuin kotiin lähtiessä

Nelly kunnostautui portaiden kiipeämisellä ja 

vain hyvin suunnitellut harhautukset 

saivat neidin huomion välillä kiinnittymään muihin leikkeihin. 

Portaita nousu alkoikin sujua jo hyvin, 

mutta alastulo on edelleen täysin holtitonta. 

"Pää tyytyyn" (Nellyn ensimmäinen kaksisanainen lause)

Kasperille suurin juttu oli traktorilla ajaminen.

Mummulassa Kasper on traktorin kyydissä tuon tuostakin,

mutta nyt taitaa kuskin penkki vetää puoleensa entistä enemmän.

Massikka - traktorien aatelia:)

Näissä traktorilla ajoissa on aina se ristiriita,

että mikä on oikea aika päästää lapsi puikkoihin. 

Lain mukaan sitä ei saisi tehdä vielä moneen vuoteen, 

mutta jos odotaa siihen saakka, 

että laki sallii ajamisen, 

niin ihan takuulla se ajaminen ei enää siinä vaiheessa kiinnosta teiniä.

 Itse kannatan jonkinasteista lain rikkomista tässä asiassa.

Aikuisen valvonnassa ja vastuulla tosin.

Ja taitaa muuten olla niin, 

että omalla pihalla/pellolla ajaminen ei edes ole lain rikkomista. 

Yleisiä teitä tuo laki taitaa tarkoittaa 

(nyt ei siis kukaan voi kommentoida, että olemme vastuuttomia vanhempia,

toki niin voi omassa päässään ihan vapaasti ajatella 

ja saa sen kommentteihinkin laittaa;D). 

Nämä taitavat olla niitä asioita,

joissa jokainen perhe vetää omat rajansa.

Mutta nyt kutsuu sauna.

Ja ulkona tuoksuu kesäinen ilta:)

Viikon jatkoa kaikille!

Hyvää viikonloppua!

aihe: dinosaurusnaamari, kiinnitystapa: teipillä suoraan naamaan

Dinosaurusmaista viikonloppua kaikille Puron varresa vieraileville.

Taloutemme turvaajalla alkoi kesäloma.

Vastoin kaikkia ohjeita, joita kesäloman vietosta oikein lehtienkin palstoilla annetaan 

(aihe, joka vuosi toisensa jälkeen jaksaa minua suunnattomasti huvittaa), 

meillä on hirvittävän pitkä lista töitä, joita pitää loman aikana tehdä.

Eikä edes harmita.

Päinvastoin.

 

Mutta nyt ensi alkuun Puron varren tietotoimisto hiljenee hetkeksi.

Kuulumisiin jälleen ensi viikolla.