lauantai 31. toukokuuta 2014

Toukokuun päätös

Toukokuun viimeinen päivä. 
Vaikken ole töissä koulussa eikä minulla ala kesäloma, 
niin siitä huolimatta toukokuun viimeiseen päivään 
liittyy jotenkin erilainen tunnelma 
kuin muiden kuukausien viimeiseen päivään. 
Ehkä joulukuun viimeisessä päivässä on jotakin samaa, 
koska siihenkin liittyy yhden aikakauden (vuoden) 
loppumista ja uuden alkamista. 
Tämä tunne juontaa juurensa varmaankin omilta kouluajoilta 
ja nousee pintaan joka vuosi. 
Tunne on samalla kertaa iloisen odottava ja samalla haikea. 
Edessä on kesä kaikkine juttuineen 
ja samalla on jätettävä taakse mennyt alkuvuosi, 
mitä se sitten ikinä on pitänyt sisällään.

Tämän vuoden toukokuu loppuu sateeseen. 
Mutta vesihän on elämän merkki ja edellytys, 
joten ei huono loppu ollenkaan. 
Eskarilaisen kesäloma alkoi jo helatorstaina, 
mutta todellisen huipennuksen se taisi saada eilen, 
kun kauan heilunut ja hermoja raastanut etuhammas viimeinkin irtosi. 
Kasper sai todistuksensa tänään 
ja pakko sen verran kehaista, että se oli hyvä todistus...:) 
Syksyllä onkin onkin sitten edessä monia uusia asoita, 
kun alkaa kolmas luokka. 

Ja mikä olisikaan parempi tapa päättää toukokuu 
kuin juhlia opintonsa päättänyttä. 
Tällä kertaa juhlinnan kohteena oli ylioppilaaksi kirjoittanut
 ensimmäinen kummilapseni, komea ja fiksu nuorimies.


Sateen ropistessa ikkunaan, 
toivon kaikille koulunsa päättäneille 
ja meille muillekin hyvää kesää!

Tuokoon
Onnellisuutta
Uusi
Kesä.
Olkoon
Kulkusi
Uteliaan
Urheaa!

p.s. Vielä lisäys.
Minusta on aina mukavaa, kun yllättäin, odottamatta,
kohtaan ihmisen, joka kertoo lukevansa blogiani.
Tänään kohtasin.
Kiva, kun "ilmiannoit" itsesi:)

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Kesä edessä, eskari takana

nimittäin meidän Emmyllä,
joka aloitti tänään elämänsä ensimmäisen kesäloman.
Aamulla kouluun lähti aika haikealla mielellä oleva neitokainen,
joka on tykännyt eskarivuodestaan mahdottoman paljon.
Eskari saisi kuulemma jatkua vielä vaikka toisenkin vuoden,
niin kivaa sielä on ollut.

Vuoden aikana pienestä ja arasta tytöstä 
on kasvanut reipas ja tunnollinen koululainen 
(ei kai se ole omakehua, jos toistaa opettajan sanoja?).
Kasvua on tapahtunut niin ulkoisesti kuin sisäisestikin.
Äidin mieli on kiitollinen kuluneesta vuodesta.
Kaikki meni hyvin ja nyt edessä on ansaittu kesäloma.

Puron varresa kesät ovat yleensä menneet hyvin tavallisissa puuhissa.
Nytkään meillä ei ole kalenterissa mitään maata mullistavia 
suunnitelmia tai pitkiä lomareissuja. 
Tehdään arkisia juttuja ja ollaan paljon ulkona.


Se tuntuu hyvältä, 
ettei iltaisin tarvitse niuhottaa nukkumaamenoajoista 
ihan niin paljoa kuin kouluaikaan. 
Silloin meillä on käytännön pakosta 
aika tiukatkin takarajat nukkumaan menemiselle. 
Ne rajat on ollut pakko asettaa, 
koska muussa tapauksessa vastassa on aamu, 
jolloin kaikki kiukuttelevat, vetelehtivät 
ja melkein myöhästelevät.
Pahin mahdollinen aloitus päivälle.
Ja tuskin meillä "nutturan höllentämisestä" 
huolimatta valvotaan kovinkaan myöhään.
 Kun päivällä on touhu ja tohina päällä,
uni tulee illalla luonnostaan.


Huomenna vietetään helatorstaita.
Luvassa ammattiin valmistuvan juhlintaa.
Kasperilla edessä vielä kaksi kouluaamua 
ja tokaluokka on sitten käytynä:)

Autotallissa ulvoo teollisuusimuri.
Se tarkoittaa, 
että lattian hajotus on tehty ja edessä on jotakin muuta...

maanantai 26. toukokuuta 2014

Pum, kah, pu-pum-pum, kah...

Tasainen naktus, jyskytys, nuijiminen, poraaminen ja muut vastaavat äänet ovat täyttäneet puron varren tienoon viime päivien aikana.
Ei ole aivan äänetöntä puuhaa hajottaa betonista valettu lattia palasiksi.
 
Tämän kesän yksi tavoite on saada talon yhteyteen rakennettu autotalli asumiskäyttöön.
Autoa emme ole koskaan edes yrittäneet saada talliin tungettua,
mutta varastona ja pienenä värkkäilytilana se on ollut mainio.
Lisätila ei kuitenkaan ole pahitteeksi, 
joten useamman vuoden aikomisen jälkeen 
on tullut aika laittaa suunnitelmat toteutukseen.
 

Meillä ei ole mitään virallaista aikataulua remontille.
Tehdään se, mitä hyvällään ehditään ja mihin rahat riittävät.
Jouluvalot olen jo suunnitellut tulevaan ikkunaan,
joten olisikos siinä vähän aikataulua remontille...?
Kyllähän ne asiat pitää tärkeysjärjestyksessä olla;)

 En ole mikään suuri sisustaja, 
joten en myöskään ole erityisen innostunut tulevista sisustuspäätöksistä, 
joita pitää tehdä.
Jos budjetti olisi suuri, voisivat mietteetkin olla toisenlaisia.
Tavoitteena kuitenkin löytää toimiva tilaratkaisu 
ja perussiistit pinnat kohtuullisella hinnalla. 
Luvassa luultavasti jotakin aika neutraalia ja aikaa kestävää.
Ja ehkä se innostuskin tästä vielä syttyy, 
kun saadaan uusi lattia ja muutenkin hommaa vähän enemmän alulle.


Hyvää uutta viikkoa!
Voitte varmaan arvata, että koululaiset laskevat aamuja.
Emmy-eskarilaisella niitä on enää kaksi,
Kasperin pitä jaksaa lauantaihin saakka.

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Sunnuntai

Todella persoonallinen otsikko.
Oikein itseäkin hämmästyttää tämä mielikuvituksen lento.

Tähän sunnuntaihin on mahtunut monenmoista pientä tapahtumaa.
Rauhallisen aamun jälkeen suuntasimme kirkkoon koko perheen voimin.
Tänään siunattiin tulevan syksyn ekaluokkalaiset koulutielle
ja meidänkin Emmy oli joukossa mukana.
Jumalanpalveluksen jälkeen kävimme äänestämässä 
ja sitten olikin aika lähteä lippukunnan toimintavuoden päättävälle retkelle.
Ulkoilukeli ei ollut paras mahdollinen,
mutta päätimme lähteä kuitenkin.


Meren rannassa puhalsi arvattavasti kylmä tuuli.
Muutenkin kaikki näytti vielä ranta-alueella "nukkuvan".
Varsinainen kesäsesonkin alkaa koulujen kesäloman myötä,
joten saimme olla varsin rauhassa.
Avoinna oleva jäätelökioski löytyi kuitenkin
ja kylmästä ilmasta huolimatta nautimme jäätelöt ja suuntasimme kotiin.


Kotimatkalla katselimme kesään avautuvaa maisemaa
ja ihmettelimme vihreän kymmeniä eri sävyjä.
Metsä, jossa on eri puulajeja, 
hehkuu tähän aikaan vuodesta lähes äärettömän monissa vihreän sävyissä: 
uusien lehtien hennon vaaleanvihreästä sävystä
 havupuiden syvään, tummaan vihreään.

Tällä illalle on vielä vuorossa vaalivalvojaisia ja jääkiekon MM-finaali.
Olen kai jotenkin outo, 
mutta minusta on ollut aina mielenkiintoista seurata vaalien tuloslähetyksiä. 
Nyt päällekäin osuu jääkiekko, joten vuorotteluksi menee. 
Tässä kohdin pitäisi kai olla erittäin isänmaallinen, 
mutta en jaksa uskoa Suomen voittoon. 
Pahoin pelkään, että turpiin tulee niin että paukahtaa.
No, huomenna olemme viisaampia niin vaalituloksien 
kuin jääkiekon maailmanmestarimaankin suhteen.

Jännittävää iltaa!

lauantai 24. toukokuuta 2014

Kesän eka....

Tänään on tehty useampia asioita
 ensimmäistä kertaa tämän kesän aikana.

Kesän ensimmäinen
* ruoho on leikattu
* perkkaus tulevalla kasvimaalla suoritettu
(enää kylvö puuttuu)
* vesisota sodittu 

ja muut hommat onkin sitten olleet niitä jokapäiväisiä töitä ja toimia.

Kyllä meitä nyt on lämmöllä hellitty tai kiusattu,
miten sen itse kukin ajattelee.
Vielä hetkeksi jännäämään Suomen peliä 
ja sitten ainakin lapset nukkumaan.
Leppoisaa lauantai-iltaa!

torstai 22. toukokuuta 2014

Alkukesän herkku

nimittäin raparperi.
Itse olen oppinut tykkäämään raparperista vasta vähän näin "vanhemmalla" iällä;)
Tänään keitin kesän ensimmäisen raparperikiisselin 
ja viikonlopulle suunnittelin piirakan leipomista.
Ihmeellisellä tavalla pienistä nysäaluista 
on lyhyessä ajassa kasvaa hurauttanut jo ihan mukavan kokoisia raparpereja 
ja vauhti vain kiihtyy.  
Pitkät ja suuret raparperit ovat komeita katsella,
mutta maku on parempi näissä pienissä ja tuoreissa varsissa.
Omassa mummulassani, jossa ei enää isovanhempia asu, 
oli ja taitaa kyllä olla edelleenkin iso ja komea raparperipenkki, 
joka antoi satoa suunnilleen koko suvun tarpeisiin. 
Muistan miten lapsena katsoin, 
kun äiti keräsi siitä meille raparperin varsia ison kassillisen 
ja silti penkki näytti (ainakin lapsen silmiin) aina siltä, 
kuin siitä ei olisi viety varttakaan.
Minunlaiselleni puutarhurille raparperi on hyvin kiitollinen hyötykasvi:
kovin on vähään tyytyväinen 
ja silti palkitsee (laiskan) hoitajansa hyvällä sadolla vuosittain.

Itse käytän raparperiä piirakkaan ja kiisseliin.
Keitän myös valmiiksi raparperihilloketta,
joka on hyvän makuista vaikka brita-tortun täytteenä 
tai ihan tavallisen kääretortun välissä. 
Ja aamupuuroonkin se sopii hyvin.
Kunhan puna- ja mustaherukat loppukesästä kypsyvät, 
pilkon raparperejä mehumaijaan marjojen joukkoon.

Minkälainen suhde blogin lukijoilla on tähän alkukesän herkkuun?
Suosikki vai inhokki?

tiistai 20. toukokuuta 2014

Kesäinen viikon alku

Aurinko, lämpö, lintujen laulu, pelloilta kantautuva paskan haju 
(lehmän lanta kuulostaa joltakin teollisesti muotoillulta ja hajustetulta, 
kaupunkilaisille markkinoidulta maalaisromantiikalta...), 
traktorien äänet, grillissä tirisevät makkarat, 
ukkosen jyly, sateen ropina ja kesäsateen tuoksu.
Siinä lyhykäisyydessään ote alkuviikon aistihavainnoista.
Ja vaikka osa näistä aistihavainnoista onkin ollut varsin alkutuotannon peräpäästä olevia, 
kaikki kuuluvat alkukesään ja siihen maalaismaisemaan, jonka keskellä elän.
En siis valita, vaan nautin.


Vilkaisu peiliin kertoo, että ulkona on tullut vietettyä tunti jos toinenkin.
Toinen vilkaisu kertoo, 
että aurinkorasvaa olisi kannattanut muistaa laittaa myös  
kaula-aukosta näkyvälle iholle... 
Nykyisen työni hyvä puoli on siinä, 
että hyvällä säällä on lähes rajattomat mahdollisuudet ulkoiluun 
ja huonolla säällä voi pysytellä sisätiloissa.

Eilen illalla saimme sitten osamme kesän ensimmäisestä ukkosesta.
Taivas synkkeni todella nopeasti ja salamoita räiskyi paljon ja monenlaisia.
Onneksi mitään suurempaa haaveria ei sattunut.
Puron varresta kaatui yksi puu, 
eikä sekään onneksi salamasta, vaan kovasta tuulesta.


Kesäillat kuluvat vielä nopeammin kuin talvi-illat.
Lapset olisivat ulkona vaikka miten myöhään.
Tytöt ovat innostuneet leikkimään nukeilla leikkimökissä
ja Kasper vietti illan mummulan miesväen kanssa kylvöhommissa.
Päivät päättyvät paksun hiekkakerroksen imurointiin 
ja jokaisen lapsen syväkuuraukseen suihkussa. 
Talven jäljiltä olin taas unohtanut 
miten likainen lapsi voikaan olla päivän pihaleikkien jälkeen.

Jälleen kerran kaikki ennallaan Puron varresa.
Mutta me tykätään tämmösestä.
Tavallisesta.

p.s. Kuvissa meidän uudet puutarhakalusteet.
Vihdoinkin pöytä, jonka ympärille mahdumme.
Eikä tuota pöytää muuten tuuli vie mukanaan.

Isäntä tosin meinasi hermostua sunnuntaina,
kun grillasimme vieraiden kanssa 
ja 14:sta henkilöstä yksi istui pöydän ääressä
ja loput missä sattuu. 
Sanoi tekevänsä niin kauan pöytiä, 
että niiden ääressä myös istutaan:)
Sitä vain niin vanhasta muistista etsi istumapaikan terassin reunalta...

 

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Kevätretkellä

Eilen oli lämmin, kesäinen päivä.
Aamuherätys tapahtui aikaisemmin mitä normaalina koulu- ja eskariaamuna,
mutta siitä huolimatta kukaan ei valittanut mistään,
koska vuorossa oli kauan odotettu retkipäivä.
Lapsikuorolaiset pääsivät kevätretkelle kiitokseksi talven aikana tehdystä työstä.
Puron varresta lähti retkelle kahden kuorolaisen lisäksi 
yksi mahdollinen tuleva kuorolainen, 
joka oli jo viikon iloinnut siitä, 
että linja-autossa oli tilaa ja hän pääsi äidin luotsaamana 
ja sponsoroimana myös mukaan.

Reippaan kahden tunnin aikana ehtii kysyä monta kertaa,
koska ollaan perillä,
mutta matka ei silti ollut liian pitkä.
Sopivasti iloista odotusta ja malttamattomuutta.
Perillä odotti sisäleikkipuisto ja makoisa ruoka.
Lapset juoksivat, laskivat liukumäkiä, pomppivat trampoliineilla
ja kiipelivät sydämensä kyllyydestä.
Ja rehellisyyden nimissä minä nautin suunnattomasta siitä,
että sain vain istua, juoda kahvia ja rupatella kaikessa rauhassa.
Nuorimmainen oli nimittäin Savon tätin hoteissa mummulassa;)


Paluumatkalla pysähdyimme vähän shoppailemassa 
ja illalla lämpesi sauna, 
eikä unta tarvinnut juuri houkutella.
Eilinen ilta oli muuten ensimmäinen kunnon kesäilta:
lämmin, aurinkoinen ja kesälle tuoksuva.
Tästä se lähtee:
lähtölaskenta lasten kesälomaan...

torstai 15. toukokuuta 2014

Kukkien hoitoa Puron varren tapaan

Pääsiäisen aikaan kerroin täällä ostaneeni narsisseja
ja samalla arvelin,
ettei niistä kovin pitkäaikaiseksi iloksi taida olla.
Kovasti olin taas väärässä.
Puolet narisseista jätin sisälle ja puolet vein ulos.
Sisälle jääneille kukille olen sanonut hyvästit jo aikoja sitten,
mutta ulkona olleet narsissit kasvavat edelleen!
Kuka olisi uskonut!


Pääsiäisen jälkeen taivaalta on tullut kaikkea mahdollista 
lumesta ja rännästä veteen ja lämpimään auringonpaisteeseen asti. 
Suotta ei sanota, että narsissi viihtyy ulkona.
Ja mikä parasta, sitä ei tarvitse käytännössä hoitaa mitenkään.


Tässä siis muutama vinkki helposta kukkien hoidosta:
1. Osta "sikspäkki" narsisseja ja tuikkaa ne multaan.
2. Kastele vähän.
3. Vie kukat ulos.
4. Unohda ne sinne.
5. Älä mieti kertaakaan, että mahtavatko paleltua, 
äläkä varsinkaan tee mitään sen eteen, etteivät ne paleltuisi.
6. Nauti kukista pitkään:)

lauantai 10. toukokuuta 2014

Tavallinen viikko takana

Mennyt viikko on ollut niin arkiviikko kuin olla ja voi.
Työt, lasten koulu- ja eskarijutut, kotihommat, pihahommat, 
haravointitalkoot ja kaikki muu on sulautunut yhteen sopaksi, 
jota myös arkielämäksi kutsutaan.
Aurinko on paistanut ja vettä on satanut.

Kohta lämpiää sauna, Suomi pelaa MM-turnauksen ekaa peliä 
(hei ystäväni, joka kerran sanoit, 
että blogini on sulle urheilu-uutisten tiedotuskanava! 
Taas saat tietoa: jääkiekon MM-kisat ovat alkaneet:D)
ja karkkipäiväkarkit on syöty.
Osa lapsista lähti kolmen maakunnan mummulaan aamulla
ja huomenna haemme heidät sieltä kotiin.

Kaikki ennallaan Puron varresa.
Sähäkkää lauantai-iltaa alla olevan kuvan myötä.
Kuva on "vahinkolaukaus" mummulan pihalla.
Kissa oli niin kesy, että olisi halunnut välttämättä napata puhelimen:)
 

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Pääsiäispullaa

Pääsiäisestä on jo sen verran aikaa,
että uskallan paljastaa pääsiäispullataikinan kohtalon.
Kukaan ei ole ainakaan meille asti raportoinut vatsavaivoista tms.

Meillä oli pääsiäisen aikaan useampana päivänä vieraita
ja pullatilanne pakastimessa oli surkea.
Ei yhtään pullaa.
Siis leivontahommiin.
Jokainen pullaa leiponut tietää,
että taikina kohoaa paremmin lämpimässä paikassa.
Niinpä minullekin on tullut tavaksi viedä 
pullataikina kohoamaan pannuhuoneeseen,
koska se on saunaa lukuunottamatta talon lämpimin paikka.
Näin tein tälläkin kertaa.

Kohoamisen aikana siivoilin keittiötä, 
laitoin pyykkejä ja tein muita kotihommia.
Siinä taisi käydä niin, että-vähän-niin-kuin-tavallaan-ehkä-jotenkin 
unohdin koko pullataikinan olemassaolon.

Sitten isännälle tuli asiaa pannuhuoneeseen...
Eipä ainakaan kukaan voi sanoa,
etteikö taikina olisi kohonnut tarpeeksi:

Niin, että heitinkö taikinan menemään?
 En tietenkään.
Siitä leivottiin niitä pääsiäispullia,
kun kerran oli leipomaan ryhdytty.
Toki ne enimmät roskat nokittiin pois;)

Että tervetuloa vaan Puron varteen pullakahaville!
 

lauantai 3. toukokuuta 2014

Ensimmäinen kesäolo

Koska tämä lauantai on mennyt hyvin tiiviisti kotitöiden parissa,
palataan ainakin kuvien muodossa hetkeksi toiseen pääsiäispäivään,
jolloin kävimme ajelemassa ja vähän kävelemässäkin meren rannalla.


Tälläkin hetkellä aurinko paistaa,
mutta ulkona on silti todella kylmä,
eikä voisi kuvitellakaan menevänsä ulos ilman takkia.
Toinen pääsiäispäiväkin oli aurinkoinen,
mutta ainakin muistelen sen olleen lämpimämpi 
mitä nämä toukokuun alun päivät.

Meren rannassa piti tietenkin käydä kokeilemassa 
miten kylmältä merivesi talven jälkeen tuntui 
ja muutamat kivet heitettiin rannalta kauemmaksi:)


Nelly olisi mieluusti mennyt uimaankin 
ja jokainen voi arvata miten 
"helppoa" on selittää kaksivuotiaalle uhmaikäiselle, 
miksi pääsiäinen ei välttämättä ole se kaikken otollisin aika 
rannalla makoiluun ja vesi-iloihin.

Kylmästä ilmasta huolimatta tänään tuli ensimmäistä kertaa 
oikein kunnon "kesäolo" alkuillasta.
Kesäolo tuli silloin,
kun olin ulkona ripustamassa pyykkejä kuivumaan.
Olen täällä ennenkin sanonut, 
että pyykkihuolto on yksi mieluisimmista kotitöistä,
joten oikein hyvällä mielellä laitoin vaatteita telineelle kuivumaan.

Samaan aikaan ympärilläni oleva maisema 
henki alkavan lauantai-illan rauhaa: 
linnut lensivät taivaalla, 
naapurin navetan suunnalta kuului traktorin vaimeaa pärinää 
ja sitten yhtäkkiä ilmaan tulvahti palavan puun tuoksu, 
kun isäntä sytytti saunassa kiukaan alle tulet.
Pyykit, raikas ilma, maisemaan kuuluvat äänet 
ja palavan puun tuoksu.
Siinä olivat ainekset ensimmäiseen kesäoloon.

Kesäoloa jokaisen täällä vierailevan iltaan!

torstai 1. toukokuuta 2014

Huhtikuun haahuilut

Niin se vain huhtikuu vaihtui toukokuuksi ja kevään ytimessä ollaan.
Mitä jäi käteen huhtikuusta vuodelta 2014? 
 
Oulu viime lauantaiaamuna
H - haravointi
Kuukauden lähestyessä loppuaan haravat heiluivat siellä sun täällä.
Puron varren väki kiittää mummua ja tutaa,
jotka olivat lastenhoidon lisäksi myös haravoineet ison osan pihastamme.
Loput lehdet rapsimme itse ja nyt odotamme vihertävää nurmikkoa.

U -ulkoilu
Kevään myötä aktiivisuus liikkua ja olla ulkona kasvavat.
Työn puolesta tulee ulkoiltua vähintään kaksi kertaa päivässä
ja se tekee hyvää.

H - harjoittelu
Sekä Emmy että Nanna ovat kunnostautuneet pyöräilyn harjoittelemisessa.
Emmy oli syksystä kasvanut juuri sopivasti  
niin koon kuin rohkeudenkin puolesta
ja nyt isompi "koululaisten pyörä" on sopivan kokoinen.
Enää ei tarvitse vispata niin tiheään kuin pikkupyörän aikana.
Nanna heitti apupyörät menemään 
ja kurvailee nyt sujuvasti kahdella rattaalla.
Luonteensa mukaisesti homma eteni seuraavasti:
Nanna: "Tännään mää opettelen ajamaan iliman apurattaita."
Ja sitten hän opetteli.

T - talkoot
Pari viime iltaa ovat menneet haravan varressa talkoiden merkeissä.
Lippukuntamme yksi varainhankintakeino on haravointi ja sen aika on nyt.

I - irtiotto
Viime viikonlopun loma miehen kanssa kaksistaan teki hyvää.
Onneksi iriotot arjesta voivat olla myös jotain hyvin paljon pienempää
ja tekevät silti hyvää.
Kävelyllä meren rannassa pääsiäisenä
K - kurkunpääntulehdus
Saimme kyseenalaisen kunnian tutustua tähän tautiin,
johon eivät sitten ihan kotikonstit enää riittäneet.
Onneksi on ambulanssit.

U - uudistus
Talon "pohjoissiipi" on kesän aikana kokemassa jonkinlaisen uudistuksen.
Uudistus on aloitettu kodinhoitohuoneen virkaa toimittavasti nurkkauksesta.
Aika näyttää mihin rahkeet ja rahat riittävät.

U -  uni
Huolimatta valoisista illoista ja aamuista, uni on edelleen tärkeää.
Harmittavasti se vain tuppaa unohtumaan ja aamulla väsyttää...

Ja nyt katse uuteen kuukauteen.
Koululaiselle ja eskarilaiselle se merkitsee viimeistä kuukaukautta ennen lomaa.
Puron varren aikuisille luvassa on työntäyteinen kuukausi
ja pikkutytöt nauttivat toivottavasti keväästä täysin siemauksin.
Hyvää toukokuuta!