Toukokuun viimeinen päivä.
Vaikken ole töissä koulussa eikä minulla ala kesäloma,
niin siitä huolimatta toukokuun viimeiseen päivään
liittyy jotenkin erilainen tunnelma
kuin muiden kuukausien viimeiseen päivään.
Ehkä joulukuun viimeisessä päivässä on jotakin samaa,
koska siihenkin liittyy yhden aikakauden (vuoden)
loppumista ja uuden alkamista.
Tämä tunne juontaa juurensa varmaankin omilta kouluajoilta
ja nousee pintaan joka vuosi.
Tunne on samalla kertaa iloisen odottava ja samalla haikea.
Edessä on kesä kaikkine juttuineen
ja samalla on jätettävä taakse mennyt alkuvuosi,
mitä se sitten ikinä on pitänyt sisällään.
Tämän vuoden toukokuu loppuu sateeseen.
Mutta vesihän on elämän merkki ja edellytys,
joten ei huono loppu ollenkaan.
Eskarilaisen kesäloma alkoi jo helatorstaina,
mutta todellisen huipennuksen se taisi saada eilen,
kun kauan heilunut ja hermoja raastanut etuhammas viimeinkin irtosi.
Kasper sai todistuksensa tänään
ja pakko sen verran kehaista, että se oli hyvä todistus...:)
Syksyllä onkin onkin sitten edessä monia uusia asoita,
kun alkaa kolmas luokka.
Ja mikä olisikaan parempi tapa päättää toukokuu
kuin juhlia opintonsa päättänyttä.
Tällä kertaa juhlinnan kohteena oli ylioppilaaksi kirjoittanut
ensimmäinen kummilapseni, komea ja fiksu nuorimies.
Sateen ropistessa ikkunaan,
toivon kaikille koulunsa päättäneille
ja meille muillekin hyvää kesää!
Tuokoon
Onnellisuutta
Uusi
Kesä.
Olkoon
Kulkusi
Uteliaan
Urheaa!
p.s. Vielä lisäys.
Minusta on aina mukavaa, kun yllättäin, odottamatta,
kohtaan ihmisen, joka kertoo lukevansa blogiani.
Tänään kohtasin.
Kiva, kun "ilmiannoit" itsesi:)
Puit omat ajatukseni sanoiksi,yhdyn täysin sydämestäni tuohon alkuun:) toukokuun loppu kun tuo silmiin niin ilon ja onnen kuin myös ikävän ja haikeuden kyyneleitä...
VastaaPoistaja pakko tunnustaa,oispa muuten oikiasti kiva tavata livenä ;) eihän me niiiiin kaukana ees toisistamme asu,jos satuttas matkan varrella törmäämään :P
Kiitos tästä kommentista. Kieltämättä, olisi mukava tavata. Eihän sitä tiedä, vaikka polut jossakin vaiheessa sopivasti kohtaisivat...:)
PoistaYlioppilaita juhliessa meni eilinen päivä rattoisasti.Toinen toistaan upeampia juhlia ja tyylikkäitä juhlittavia.Tuo paaleista tehty "ylioppilas" oli kyllä yliveto idea ja sukua kun tuntee,ei mennyt sekuntia kauemmin päätellessä,kuka tuon komistuksen oli tervetulotoivotukseksi ja onnitteluksi tehnyt.Toi hymyn naamalle jo ennen juhlapaikalle tuloa,Kiitos vaan juhlataloihin ,kestitykset pelasivat ja väki viihtyi.
VastaaPoistaPaaliylioppilas toi varmasti hymyn jokaisen saapuvan vieraan kasvoille. Hieno idea kyllä!
PoistaMukavia toukokuisia postauksia täällä. Pikkuväen mielessä kesä tuntuu toivottavasti pitkältä ja osaavat nauttia täysillä. Mukavaa uutta viikkoa Puron varteen!
VastaaPoistaSitä minäkin toivon. Että kesä tuntuisi pitkältä, lämpimältä ja kaikin puolin hyvältä.
PoistaNäin se vuosi etenee. Kesäkuu on jo hyvässä vauhdissa ja tekisi mieli painaa vähän jarrua. Lapsena tuntui kesäkin paljon pitemmältä kuin nykyisin. Ehkäpä se on yksi vanhuuden merkki, kun joulu ja juhannus seuraavat toisaan aina vain nopeammin. Nyt on luonto kukkeimmillaan, joten nautitaan siitä kaikesta huolimatta.
VastaaPoistaLuontoäidillä riittää nyt hommaa. Joka aamu katsoessa ikkunasta ulos tuntuu siltä, että yön aikana on jotakin uutta kasvanut pihalle. Kesä menee kyllä nopeasti, joten nautitaan.
PoistaKyllä toukokuun lopussa ja koulujen päätöksessä on aina se oma, hieno tunnelmansa! Lapsista ja nuorista oikein näkee kesälaidunten vapauden riemun :) Meillä töissä korkeakoulumaailmassa eletään niin täysin koulukellon mukaan, että meillä "koulujen loppuminen" näkyy ihan konkreettisesti jokapäiväisessä työssä.
VastaaPoistaOnpa ihanaa, että Kasperinkin todistus oli hieno! Iloisia lomapäiviä pienille ja isoille koululaisille - olette varmasti lomanne ansainneet!
P.S. Vau, mikä paaliylioppilas! Mahtis idea :)
Sulta ei varmasti voi koulujen loppuminen mennä sivu suun, kun työt menevät niiden mukaan. Täällä vaikuttaa siltä, että koululaiset ovat ottaneet kaiken irti alkaneesta lomasta.
PoistaTuo paaliylioppilas oli tädin miehen tekemä. Mahdollisesti myös serkkpojat ovat siinä olleet avustavina käsinä/traktorikuskeina. Mulla on siitä parempikin kuva, mutta en halunnut laittaa tänne, koska siinä luki vielä ylioppilaan nimi.