Kesä edessä, eskari takana

nimittäin meidän Emmyllä,

joka aloitti tänään elämänsä ensimmäisen kesäloman.

Aamulla kouluun lähti aika haikealla mielellä oleva neitokainen,

joka on tykännyt eskarivuodestaan mahdottoman paljon.

Eskari saisi kuulemma jatkua vielä vaikka toisenkin vuoden,

niin kivaa sielä on ollut.

Vuoden aikana pienestä ja arasta tytöstä 

on kasvanut reipas ja tunnollinen koululainen 

(ei kai se ole omakehua, jos toistaa opettajan sanoja?).

Kasvua on tapahtunut niin ulkoisesti kuin sisäisestikin.

Äidin mieli on kiitollinen kuluneesta vuodesta.

Kaikki meni hyvin ja nyt edessä on ansaittu kesäloma.

Puron varresa kesät ovat yleensä menneet hyvin tavallisissa puuhissa.

Nytkään meillä ei ole kalenterissa mitään maata mullistavia 

suunnitelmia tai pitkiä lomareissuja. 

Tehdään arkisia juttuja ja ollaan paljon ulkona.

Se tuntuu hyvältä, 

ettei iltaisin tarvitse niuhottaa nukkumaamenoajoista 

ihan niin paljoa kuin kouluaikaan. 

Silloin meillä on käytännön pakosta 

aika tiukatkin takarajat nukkumaan menemiselle. 

Ne rajat on ollut pakko asettaa, 

koska muussa tapauksessa vastassa on aamu, 

jolloin kaikki kiukuttelevat, vetelehtivät 

ja melkein myöhästelevät.

Pahin mahdollinen aloitus päivälle.

Ja tuskin meillä "nutturan höllentämisestä" 

huolimatta valvotaan kovinkaan myöhään.

 Kun päivällä on touhu ja tohina päällä,

uni tulee illalla luonnostaan.

Huomenna vietetään helatorstaita.

Luvassa ammattiin valmistuvan juhlintaa.

Kasperilla edessä vielä kaksi kouluaamua 

ja tokaluokka on sitten käytynä:)

Autotallissa ulvoo teollisuusimuri.

Se tarkoittaa, 

että lattian hajotus on tehty ja edessä on jotakin muuta...