sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Viikonlopun puuhia

Vaikka puron varren täysi-ikäinen väki onkin ollut viikonlopun 
vielä flunssan jälkeisessä toipumistilassa, 
nuoriso-osasto mennä porskuttaa.

Ja mikäs se on mennä porskuttaessa,
kun on täti käymässä ja tiedossa monemoista mukavaa touhua.
Tädin saapuminen paikkakunnalle tietää yleensä myös sitä,
että neitosten hiukset saavat jotakin muuta käsittelyä 
kuin pelkää pesua, harjausta ja poninhäntää.
Ranskanletti on yksi niistä (monista) taidoista,
joissa olen todella huono. 
Ja jos vastapuoli omaa pään,
joka vähän heikosti pysyy paikoillaan 
tai ainakin pyörii kuin häkkärä,
eivät mahdollisuudet saada aikaan onnistunut ranskanletti 
ole kovinkaan kummoiset.
Täti onnistuu siinä paremmin.

 Tänään aurinkokin pilkahti pitkästä aikaa esiin pilviverhon takaa ja
me lähdimme käymään hiihtämässä. 
Koulun viereiselle pellolle on vedetty hyvä latu 
ja toistaiseksi se on meille ihan riittäävän pitkäkin.
Kasper ehti kiertää sen viidesti siinä ajassa,
kun me tyttöjen kanssa saimme yhden kierroksen aikaiseksi.
Mutta ei se kierrosten määrä ole olennaista, vaan kova yritys.

Jälleen kerran tuli käytännön tasolla huomattua,
miten erilaisia sisarukset ovat luonteeltaan. 
Siinä missä toinen lykki sisukkaasti menemään, 
eikä pienistä muksahtamisista ollut moksiskaan, 
toinen hermostui mitä kummallisimmista syistä.
Semmoista se elämä on.

 Ulkoilun jälkeen maistui ruoka.
Puron varren kokeilukeittiössä valmistettiin eilen itsetehtyjä 
pitaleipiä ja jauhlihapihvejä lisukkeineen 
(sipulia, salaattia ja hampurilaiskastiketta tällä kertaa). 
Niistä riitti ruuaksi tällekin päivälle ja hyvältä maistuivat. 
Voin kyllä lämpimästi suositella noita pita-leipiä. 
Olivat erittäin helppoja valmistaa, eikä raaka-ainekustannukset olleet juuri mitään. 
Me löysimme ohjeen Leivotaan-lehden 3/2012 numerosta, 
mutta vastaavanlaisia ohjeita on varmasti netti pullollaan.

Nyt sulatellaan ruokaa ja ehkä pyörähdetään vielä pihalla.
Etelä-Suomessa on alkanut hiihtoloma.
Me odottelemme omaamme vielä parisen viikkoa.
Mutta hyvää hiihtolomaa kaikille, joilla sellainen on!

8 kommenttia:

  1. Ulkoilu näin mukavilla keleillä on poikaa ja tekee hyvää niin pienille kuin isoillekin.Ranskanlettipää tuli yökylään tänne mummulaan ja taitaa olla unten mailla tuolla yläkerrassa tätinsä huomassa.Pienenä se on vitsa väännettävä eri urheilumuodoissa.Ompahan koulussa sitten paremmat valmiudet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harjoitus tekee mestarin. Ranskanlettipäällä on vauhti päällä niin kotona, ladulla kuin mummulassakin.

      Poista
  2. Mukavia hiihtotunnelmia! Nyt taitavat olla parhaat sivakointihetket käsillä, kun talitintit alkavat laulella ja hiihtäjän päiväkin on jo himpan verran pidentynyt. Tuo on aivan totta - lapsilla on kovin erilaiset suhtautumistavat uuden kokeilemiseen ja niihin vastoinkäymisiin. Meidän pikkumies on todella ennakkoluuloinen kaikkeen uuteen, ja ellei heti onnistu... Keneltäköhän lie perinyt moisen? ;) Mukavia talvipäiviä ja sujuvia suksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Teidän pikkumies taitaa olla suhtautumistavaltaan samaa sorttia meidän tulevan eskarilaisen kanssa. Onhan se toisaalta viisastakin, ettei lähde kaikkeen uuteen suinpäin... ehkä:) Mukavia talvipäiviä teillekin! Siellä taitaa olla hiihtolomaviikko menossa, mutta vaikuttaako se teidän perheen elämään?

      Poista
    2. Niinpä! Lasten "luonteenlaaduille" on niin vaikeaa oikein tehdä mitään. Kukin suhtautuu tyylillään, ja niillä on mentävä. Kiitos, talvilomaviikko on meilläpäin meneillään. S:n perhepäivähoitaja on koko viikon lomalla, ja mekin olemme huomisesta lähtien. Osaviikkoloma siis luvassa, jee :)

      Poista
    3. Hyvää lomaa siis teille kaikille!:)

      Poista
  3. Viikonloppuna oli kyllä hyvät hiihtokelit ja aurinkokin muutamana päivänä pikkasen pilkisti niin oli heti niin keväinen fiilis. Kuulostaa hyvältä tuo teidän hiihdon jälkeinen ruoka pitaleipä, pihvit ja kaikki lisukkeet :) Ihan tulee nälkä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei muuta kuin leipomuspuuhiin. Kyllä se heti tekee niin keväisen mielen, kun aurinko malttaa kurkkia pilven takaa. Helmikuu on ainakin tähän asti ollut aika harmaa, eikä aurinkoa ole juurikaan näkynyt.

      Poista