tiistai 2. huhtikuuta 2013

Pääsiäisen viettoa osa I

Pääsiäinen on mennyt ja katse on vahvasti tulevassa keväässä.
Koska tämä blogi on ennen kaikkea jonkin sortin "päiväkirja" 
Puron varren ihmisten touhuista (niiltä osin kuin haluan niitä julkisesti kertoa), 
omistan muutaman seuraavan postauksen menneelle pääsiäiselle 
ja sen moninaisille tapahtumille.

Pääsiäistunnelmaa tätini talossa

Pitkäperjantaina luistelimme tämän talven viimeiset luistelut 
hieman isommalla jäällä kuin yleensä. 
Seuraksi saimme lasten pikkuserkun, Kasperin kummit ja oman kummisetäni.
Aurinko paistoi ja hyvin sujui luistelu myös ensimmäistä kertaa 
jäällä olleelta pikkuserkulta.
Luistelun jälkeen meitä odotti tätini tekemä ruoka ja valmiiksi katettu pöytä. 
Hyvää ja herkullista!
Talkkunajauhoa aion ostaa heti, 
kun pääsen sellaiseen kauppaa, joka sitä myy:)


Kaikkia ei luistelu kiinnostanut yhtä paljon.
Nelly löysi kentän laidalta jäähallin rappuset 
ja niitähän piti kontata ylös ja alas monen monta kertaa.


Huuto alkoi siinä vaiheessa, kun suunnattiin autoa kohti. 
Huuto alkoi myös vähän isommalla tyttösellä, 
kun jostain syystä äiti ja iskä eivät päästäneet luistimet jalassa (ilman teräsuojia) kiipeämään metallirappuja ylös.


Nyt luistimet on pakattu varastoon odottamaan uutta talvea ja jäätä
(ja kummasti takkahuoneessa on taas tilaa).
Lähikoulun kenttäkin on jo lupaavasti sulamassa. 
Pojat odottelevat innolla, 
että pääsevät pelaamaan jalkapalloa.
Loppuvuodesta tiedämme, 
pääseekö vielä tämän vuoden puolella luistelemaan 
vai täytyykö odottaa uuden vuoden puolelle. 
Tänä talvena luistelukelejä on riittänyt hyvin ja "kausi" on ollut pitkä, 
toisin kuin vuosi sitten.

Päivä oli kummeja täysi, sillä illalla saimme vielä vieraaksi Nannan kummitädin.
On aina suuri ilo ja etuoikeus tavata ystäviä ja sukulaisia pitkästä aikaa.
Jälleen kerran toivon, että Suomi ei olisi aivan niin pitkä maa.
Mutta minkäs teet.

2 kommenttia:

  1. Hyvä, että vielä kerran pääsi jäälle niin sen jälkeen voi hyvillä mielin jäädä odottamaan jalkapallo kautta:)

    VastaaPoista
  2. Näin on. Neljän vuodenajan rikkaus on just tässä, että voi harrastaa tosi monenlaista. Ja kesälajien jälkeen tuntuu taas hyvältä kaivaa luistimet esiin varaston perukoilta.

    VastaaPoista