Menoa jos jonkinlaista

Jos tämä blogi olisi päiväkirjani, niin nyt olisi tiedossa paljon tekstiä, koska Puron varren väki on viimeisen reilun viikon aikana tullut ja mennyt kuin tuulispää. Päiväkirja pysyy kuitenkin paperisena versiona, joten tänne päätyköön edelleen kuvia ja palasia meidän elämästä vähän sieltä sun täältä ilman mitään kovin ihmeellistä järjestystä tai aihepiiriä.

Viimeiseen kymmeneen päivään on mahtunut normaalia enemmän reissaamista. Ei missään niin kovin kaukana, mutta kuka on sanonut, että lomalla pitäisi aina mennä kauas. Lähelläkin sattuu ja tapahtuu koko ajan. Tällä hetkellä ulkona on kylmää ja syksyistä. Kuvia katsellessa huomaa, että viimeisiin päiviin on mahtunut myös aurinkoa ja lämpöäkin.

Viikko sitten perjantaina Puron varren isännälläkin alkoi kesäloma ja se saatiin aloittaa aivan mahtavalla tavalla. Juha Tapio oli konsertoimassa tässä hyvinkin lähellä ja vietimme aivan upean konserttielämysillan miehen ja alikersanttitätin kanssa nauttien aurinkoisesta (suurimmassa osassa Suomea satoi silloin) illasta ja erittäin hyvästä musiikista. Mummu ja pappa ottivat lapset yökylään mummulaan, joten kotiinpaluulla ei ollut kiirettä. Ja me nautimme koko rahan edestä. Kaksituntinen täynnä tuttuja kappaleita, hyviä sanoituksia, tarttuvia melodioita jajajajajajaja.... menkää itse kuuntelemaan, niin tiedätte mistä puhun:)

 Seuraavana aamuna nappasimme lapset kyytiin ja hurautimme serkkujen luo Etelä-Pohjanmaalle. Serkkujen uudessa kodissa ja lähellä olevassa leikkipuistossa riitti touhua aamusta iltaan. Sunnuntain vietimme Vaasalandiassa ja jälleen saimme aurinkoa sinnekin:) Olimme etukäteen kuulleet Vaasalandiasta lähes poikkeuksetta ainakin vähän negatiivista palautetta. Että paikka on jämähtänyt viime vuosituhannen puolelle yms. Oma kokemuksemme oli kuitenkin varsin positiivinen. Kokonsa puolesta paikka on paljon pienempi esim. Särkänniemeen tai Powerparkkiin verrattuna, mutta tällä kertaa se oli meille positiivinen asia. Isommat lapset pystyivät kulkemaan osin itsenäisesti puistossa ja paikan pystyi hahmottamaan nopeasti. Suosituimmissa laitteissa ehdimme käymään niin monta kertaa kuin halusimme. Omasta puolestani voin kyllä suositella Vaasalandiaa, jos ei halua pyörittää itseään sekaisin kaikkein hurjimmissa laitteissa, niitä siellä ei juurikaan ole.

Ja eipä se olisi reissu eikä mikään, jos kukaan ei kastelisi itseään. Nanna onnistui keikauttamaan itsensä vesialtaaseen, jossa sai seilata pienillä veneillä. Läpimärkä tyttö saatiin kuiviin vaatteisiin serkkutytön varavaatteiden ja autosta löytyneen likavaatepussin sisällön avulla. Ongelmaksi meinasi muodostua litisevät lenkkarit, kun varakenkiä ei ollut kenelläkään. Onneksi mukana oli vaippoja tarvitseva serkku ja kekseliäs serkun äiti.

Vaipan puolikkaat kengissä Nanna jatkoi päivää, eikä se menoa vähentänyt:)

 

Huvipuistoilun jälkeen kävimme muutaman päivän hommailemassa kotohommia ja viikonlopuksi suunta oli partioleirille. Itse kävin Nannan kanssa reileilemässä vain päiväsaikaan, mutta Kasper ja Emmy olivat pari yötä. Tänään tultiin kotiin, juuri sopivasti ennen sateiden ja kovan tuulen alkamista.

 Huomenna pesen monta koneellista pyykkiä ja kohta menen saunaan:)

Hidastukoon vauhti hetkeksi ainakin...