Niin meni vuoden ensimmäinen kuukausi ja helmikuutakin on eletty jo kohta kolme päivää. Joulunpyhien jälkeen tammikuu toi tullessaan todellisen talven, pakkaset ja arkiset työt ja toimet. Ja kuitenkin, keskellä lunta ja pakkasta, tuntui eräänä aamuna ilmassa häivähdys kevättä. Se ensimmäinen tunne keväästä tulee yleensä tammi- ja helmikuun vaihteessa. Se on se jokin uusi tuoksu ilmassa, lisääntyvä lintujen sirkutus ja alati korkeammalle kipuava aurinko. Valon ja varjojen leikki, jota ei syksyllä ole.
Hiihtämässä en ole vielä käynyt, mutta hyvänä aikomuksena sekin on mielessä ollut.
Nellyn kanssa vietimme eilen päivää mummulassa ja vintiltä löytyi taas lapsuudestani tuttu puhelin, josta riitti riemua pitkään.
Ei ole kosketusnäytöstä tietoakaan. Mutta lapsuuden kavereiden kotien puhelinnumerot muistan edelleen lähes kaikki, kännykkänumeroista hyvä kun omani muistan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti