Kuinka kaatunut mehulasi paikannetaan?

Kuopuksella sukat märkänä,

paita märkänä,

oikeastaan koko tyttö märkänä.

"Taatu", hän ilmoittaa.

No niin taisi kaatua, mutta mihin?

Seuraa jälkiä....

 Lepposta lauantaita kaikille puron varresa vieraileville!

Kesäinen perjantai

Eipä olisi voinut perjantai enää olla kesäisempi:)

Aurinkoa, lämmintä tuulta ja lämpöä muutenkin.

Muutama päivä on taas vierähtänyt edellisistä kirjoituksista,

mutta eipä meille taida mitään kummempaa kuulua.

Päivät kuluvat joutuisasti tavallisissa kotipuuhissa

ja toki olemme nyt olleet ulkona paljon.

Tuntuu vain siltä, 

että olen jo kaiken mahdollisen täällä niistä tavallisista puuhista kirjoittanut, 

eikä koko ajan viitsi toistaa sitä yhtä ja samaa.

 Pihakin alkaa näyttää varsin kesäiseltä.

Meidän tapauksessa se tarkoittaa,

että lelut ovat levinneet ympäriinsä 

ja puutarhapöydät ovat täynnä hiekkaa (=ruokaa juhliin).

Ruoho on meillä ihan konkreettisesti vihreämpää aidan toisella puolen,

koska se on ainut paikka pihasta, 

jonne eivät saa keskenkasvuiset mennä 

ja siten siellä on edes jonkinlainen kasvurauha.

Arvelen, että kovin usein ei varsinaiselta pihalta 

tarvitse ruohoa kesän aikana leikata...

 Kovasti tekisi jo mieli istuttaa kesäkukkia pihalle,

mutta toistaiseksi orvokit ovat saaneet riittää.

Toisaalta en sitten halua laittaa mitään jättisummaa rahaa kukkiin,

joten mitään suurta kukkien väriloistoa ei tänä(kään) kesänä meillä tulla näkemään.

Jos olisi tilaa sisällä, niin kasvattaisin kukat siemenistä.

Mutta kun ei ole, niin en kasvata.

 Ruohoa ollaan kylvetty kukkien sijasta.

Pihaprojekti eteni siihen asti, että saatiin siemenet maahan.

Toistaiseksi ankara jäkätys, kiristys ja uhkailu ovat tepsineet 

ja kylvetty ruohoalue on saanut olla rauhassa.

Mutta jotenkin minulla on sellainen kutina, 

että sinne joku vielä jonkun poteron kaivaa kun silmä välttää...

Tämmöisiä arkisia ja tavallisia tunnelmia tänään.

Hyvää viikonloppua jokaiselle!

Monella se taitaa olla aika työteliäs,

mutta nautitaan siinä samalla auringosta:)

Jalkineita

Jälleen pääsimme iloitsemaan mukavista kirpputorilöydöistä.

Kävimme lauantaina hakemassa Kasperin kanssa alikersantti-tätin junalta

ja pyörähdimme samalla pikaisesti aseman lähellä olevalla kirpparilla.

Kasper huomasi itse yhden hyllyn alaosassa olevat rullaluistimet 

ja ryhtyi kokeilemaan niitä.

Kaikeksi onneksi ne olivat sopivat,

joten ilman muuta lähtivät mukaan.
Hintakin oli tosi alhainen.

Toistaiseksi niillä on harjoiteltu vasta oman kodin pihakiveyksellä,

mutta kunhan jarruttamisen jalo taito on vielä hieman harjaantunut,

niin pääsemme ihan kunnolla tielle treenaamaan.

Nelly päätti kokeilla tädin ihania pinkkejä kenkiä 

ja näytti vallan huvittavalta liian suurissa "monoissa" lompsiessaan.
Näyttää ihan siltä kuin neiti osaisi solmia nauhat itse:D

Sataa, paistaa, sataa, paistaa...
 näillä mennään tämä viikon alku.

Äitienpäivää

Toukokuun toinen sunnuntai, äitienpäivä.

Vuosi sitten kirjoittelin näissä samoissa tunnelmissa,

että tunnen olevan huono äitienpäivän juhlija.

Ainakin mitä tulee tähän omaan äitinä olemiseen.

En koe kuuluvani siihen alati lempeiden, kärsivällisten, itsensä uhraavien 

ja kaikin puolin täydellisten äitien joukkoon, 

joista juuri tänä päivänä juhlapuheissa puhutaan.

Minä olen tämmöinen tavallinen äiti vaan.

Ja hitsi vieköön, että minusta löytyy monta vikaa. 

Kaunis ruukkuruusu pääsee kohta ulos.

Siksi onkin ollut mukava viettää ihan tavallinen äitienpäivä.

Lippu salkoon aamulla.

Hyvä aamupala PÖYDÄN ääressä

(niin kauan kuin minulla on kaksi tervettä jalkaa, 

en edes halua saada aamupalaa sänkyyn).

Munakasta ja kasviksia sekä paljon kahvia

Lasten tekemät kortit ja lahja.

Omat vanhemmat päiväkahvilla.

Alikersanttitäti siskoineen kylässä myös.

Grillailua pihalla.

Käynti karhuajelulla:)

Ei mitään yli-imelää.

Ehkä maailman hienoimmasti koristeltu jumppakeppi.

Aurinko paistaa.

Alkaisikohan kesä tästä?

 

Kuva meni vinoon, mutta kauniita kortteja kuitenkin.

Kaunista ja hyvää äitienpäivää kaikenlaisille äideille!

Biologisille äideille, adoptioäideille, sijaisäideille, äitipuolille ja kaikille, 

jotka ovat aikuisena naisenmallina ja tukena ja turvana jollekin lapselle.

Sateinen helatorstai

Ei voi muuta kuin todeta,

että vettä on tullut koko päivän aamusta iltaan.

Lapset halusivat mennä ja olivatkin aika pitkään pihalla,

mutta silti näytti siltä,

että päivästä tulee oikein tyypillinen pitkän pitkä sadepäivä.

Ja pitkäs sadepäivät tyypillisesti kruunautuvat illan suussa riitoihin ja tappeluihin,

kun on oltu liian pitkään liian pienissä tiloissa verisukulaisten kanssa.

Pannukakku syötiin kerralla

Iltapäivälle oli kuitenkin tiedossa vähän erilaista ohjelmaa,

kun ajelimme koko perheen voimin kotipaikkakuntamme keskustaan 

MLL:n järjestämään lastentapahtumaan.

Liekö muillakin ollut tekemisen puutetta sadepäivänä, 

koska tupa oli täynnä pieniä ja vähän isompiakin ihmisiä.

Tapahtuman vetonaulana oli kahden pellen esiintyminen.

Lapset tykkäsivät ja osallistuivat innokkaasti pellepariskunnan ohjelmaan,

mutta aikuiselle esitys ei suoraan sanottuna antanut yhtään mitään.

Mielestäni esitys ei olisi kärsinyt millään tavalla siitä,

vaikka lapsille olisi puhuttu ihan normaalisti lässyttämisen sijasta.

Poikapellestä oli tehty ihan totaalinen tohvelisankari 

ja jonkinlainen "ei-ihan-täysillä-käyvä"-tyyppi.

Kai sen oli tarkoitus olla hauskaa, mutta minua se lähinnä ärsytti.

Koska olen ollut mukana myös sellaisissa lapsille suunnatuissa esityksissä,

joissa aikuinenkin viihtyy, en pysty tämänpäiväiselle kovin suuria pisteitä antamaan.

Mutta lapset tykkäsivät ja siksihän tuonne mentiin.

Kiitokset kuitenkin järjestäjien suuntaan, 

kun olivat jaksaneet tällaisen tapahtuman pystyyn laittaa!

Eivät ne itsestään synny, 

vaan ahkeruutta ja talkoohenkeä kysytään ja paljon.

Mutta olihan niissä pelleissä toki hyvääkin.

He olivat taitavia tekemään ilmapalloista koiria ja miekkoja.

Jokainen lapsi sai mukaansa oman ilmapallon, 

josta oli muotoiltu joku hahmo.

Ja vieläpä ihan ilmaiseksi.

Puron varteen lähti kaksi koiraa ja miekka.

Emmyn koira oli vaaleanpunainen ja Kasperin violetti

Nanna halusi ehdottomasti miekan. Olin varma, ettei se säily kotiin asti ehjänä, mutta erehdyin.

 Päivä kääntyy iltaa kohti ja sade jatkuu.

Kuraiset vaatteet pyörivät koneessa ja 

ajatukset suuntautuvat vähitellen huomiseen perjantaihin.

Siivouspäivää pukkaa silloin...

Mukavaa illan jatkoa!

Rakentelua monenmoista

Kun nyt linnunpönttöjen myötä on päästy tähän rakenteluteemaan,

niin jatketaan samaa rataa ainakin vielä tämän postauksen verran.

Meillä lapset tykkää värkätä kaikenlaista 

(niin kuin nyt varmaan kaikki lapset tykkää)

ja eräänä päivänä napsasin kuvat muutamista värkkäyksistä, 

mitkä sillä hetkellä oli meneillään.

Kengistä on moneksi

Kunnon pikkunaisten tavoin tytöt ovat varsin mieltyneitä kenkiin.

Usein kenkiä käytetään kaikkeen muuhunkin kuin perinteiseen jalkinekäyttöön.

Nanna tykkää tehdä kengistä barbien  ja Little Ponyjen 

autoja, laivoja, moottoripyöriä yms.

Luultavasti tämmöisistä kenkäleikeistä oli peräisin sekin pikkuauto,

joka pääsiäislauantaina löytyi Nellyn kengästä.

Minä ihmettelin, että mikäs nyt on, 

kun tyttö on niin kovasti kärtyinen.

Olisi sitä kai itse kukin, 

jos pitäisi yrittää kävellä metallinen auto kengässä...

Tietokone

 Samaan aikaan kenkäleikkien kanssa, 

Kasper värkkäili autotallissa itselleen tietokonetta.

Näyttö on valmiina ja näppäimistö on työn alla.

Itse olen aika huono kaikenlaisessa rakentelussa.

Siksi en myöskään osaa mitenkään erikoisesti ohjata lapsia käsillä tekemiseen.

Onneksi lapset ovat luonnostaan kiinnostuneita monista asioista
ja kun ei liikoja kiellä,
niin tulosta syntyy.

Kesän (?) ensimmäiset...

pehmikset on syöty tänään:)

oma suosikkini lakupekka

Käytiin tyttöjen ja alikersantti-tädin (tässä vaiheessa tosin reservin alikersantti) 

kanssa kylpylässä.

Kumman vähän oli porukkaa liikkeellä,

mutta meidän kannalta tietysti mukavaa,

koska mihinkään ei tarvinnut jonottaa ja joka paikkaa mahduttiin hyvin.

kuva lasin läpi yläilmoista

 Tytöt nauttivat vedessä puljaamisesta ja liukumäki oli tietenkin se paras juttu.

Nelivuotiaan itsesuojeluvaisto on olematon, 

joten toisen aikuisen käsipari oli mukava apu.

"Mitäs tuolla leunalla on? Minäpä vähän kulkkaan!"

Ja samaten oli pylly pystyssä menossa pää edellä altaaseen...

 Toivottavasti tuleva kesä olisi viime kesää lämpimämpi.

Vuosi sitten uimiset luonnon vesissä jäivät minimiin,

mutta nyt toivon, että pääsisimme uimaan useammin.

Itse olen sellainen vilukissa, ettei minua haittaa ollenkaan, 

vaikken uisi koko kesänä ulkosalla, 

mutta lasten puolesta toivon lämpimämpää.

 Kyllä sitä uimisen ja laskemisen riemua oli mukava seurata:D

mansikkaunelma

 Kylmästä säästä huolimatta kävimme kurkkaamassa,

olisiko pehmiskioski kylpylän lähellä jo avannut ovensa

ja olihan se.

Hyvältä ne maistuivat,

kevään/kesän ensimmäiset pehmikset.