Tästä on jo aikaa jonkin verran,
mutta käytiinpäs sitten lasten kanssa kaupassa.
Ostokset tehtiin ja kotiin tultiin.
Hyvä ilma kun oli, niin jäätiin vielä pihalle.
Kiikuttiin, juostiin, tehtiin hiekkakakkuja ja pyöräiltiin.
Kesken kaiken touhuamisen tuli kammottava tunne,
että joku puuttuu.
Ja tietysti puuttui se, joka suurimmalla todennäköisyydellä
keksii pienessä päässään ties mitä tempauksia.
Etsittiin sisältä,
etsittiin autotallista,
etsittiin takapihalta,
etsittiin leikkimökistä,
etsittiin etupihalta,
etsittiin tieltä,
etsittiin puron varresta.
mutta käytiinpäs sitten lasten kanssa kaupassa.
Ostokset tehtiin ja kotiin tultiin.
Hyvä ilma kun oli, niin jäätiin vielä pihalle.
Kiikuttiin, juostiin, tehtiin hiekkakakkuja ja pyöräiltiin.
Kesken kaiken touhuamisen tuli kammottava tunne,
että joku puuttuu.
Ja tietysti puuttui se, joka suurimmalla todennäköisyydellä
keksii pienessä päässään ties mitä tempauksia.
Etsittiin sisältä,
etsittiin autotallista,
etsittiin takapihalta,
etsittiin leikkimökistä,
etsittiin etupihalta,
etsittiin tieltä,
etsittiin puron varresta.
Kurkussa kuristi kauhu.
Missä on yksi?
Mitä on tapahtunut?
Miten en ole huomannut mitään,
vaikka itsekin olin pihalla koko ajan?
Sitten joku kurkkasi autoon...:
Missä on yksi?
Mitä on tapahtunut?
Miten en ole huomannut mitään,
vaikka itsekin olin pihalla koko ajan?
Sitten joku kurkkasi autoon...:
Löytyi!
Kauppamatkan uuvuttamana uni oli tullut kesken matkan
ja kotiintulon tohinassa kukaan ei huomannut
pientä nukkujaa kaikkein takimmaisella penkillä.
Huh helpotusta!
Voi kamala! ehdit varmasti kuvitella mielessäsi vaikka mitä, lasta etsiessäsi!
VastaaPoistaOnneksi tarina päättyi onnellisesti :)
Makoisat unet varmasti!
tuksu
Huh! Sellaista sattuu. Joskus uni tosiaan voittaa... Eikä tuota hiljaista nukkujaa ehkä huomaa.
VastaaPoistaLehdissä on aika ajoin juttuja vanhemmista, jotka ovat töihin ja hoitoon ajaessaan unohtaneet matkalla nukahtaneen lapsen autoon, ajaneet ajatuksissaan suoraan työpaikalle, parkanneet auton ja menneet töihin. Iltapäivällä töistä lähtiessä autossa on odottanut kuollut lapsi, joka on menehtynyt lämpöhalvaukseen... Nämä ovat siis olleet lähinnä vauvoja, jotka eivät herättyään pääse ulos autosta omin voimin eivätkä pysty pitämään niin isoa möykkää, että joku ohikulkija tms. huomaisi. Isot onneksi osaisivat toimia. Aivan hirvittäviä tuollaiset tapaukset :(
Kyllä sitä lyhyessä ajassa ehtii mieleen tulla vaikka mitä kamalia asioita. Onneksi kaikki päättyi hyvin. Vieläkään en tajua, miten onnistuin sulkemaan auton ovet niin, etten tosiaan huomannut, että takimmaisella penkillä joku nukkui.
VastaaPoista...ja toinen vaan nukkuu aivan levollisena autonpenkkiin köytettynä :) Huh helpotusta tosiaan!
VastaaPoistaJoo, ei tiennyt koko episodista mitään.
VastaaPoistaKun myöhemmin kerroin, että oltiin tosi huolissaan, mihin olit joutunut, niin kommenttina oli vaan: "Ai mää vai? Määhän vaan vähäsen nukuin".
Huh mikä tarina! Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin! :)
VastaaPoistaOnneksi mitään ei tapahtunut:)
VastaaPoista