Palmusunnuntaista pääsiäiseen

Ihan vielä aika ei ole kulkenut palmusunnuntaista pääsiäiseen saakka.

Päivän tihkuttanut vesisade sopii kaiketi ihan hyvin pitkäperjantain tunnelmaan,

mutta illalla aurinko näyttäytyi pilvien takaa ja muistutti,

että valoa ja iloa kohti olemme menossa.

Pääsiäisaamu kolkuttelee jo ovella.

 

Vasemmalla Emmyn ja oikealla Nannan askartelut

Mennyt viikko on taas ollut monella tapaa touhukas.

Pihalla olemme ihastelleet kukkapenkeistä esiin työntyviä uusia, 

vaaleanvihreitä kasvinalkuja. 

Sisällä olemme tehneet tilaa uudelle

 raivaamalla kodinhoitohuoneen nurkkia

ja tyhjentämällä "autotallia", 

johon olisi tarkoitus jollakin aikataululla remontoida

 vähän lisää tilaa olla 

ja elää (ja kerätä tavaraa...).

 

Kasperin kukko

Huomisessa odottavat aamutuimaan virpomiset muutamissa tutuisa paikoissa 

ja sitten saamme kylään lasten serkkujen perheen.

Pääsiäisen valmistelut ovat sujuneet aika löysin rantein 

"tehdään mitä ehditään ja jaksetaan" -periaatteella.

Pääsiäisen tärkein sanoma julistaa vapautusta kaikesta, mikä painaa.

Siihen vedoten en jaksa panikoida muutamasta pesemättömästä ikkunasta, 

vinksin vonksin järjestyksestä täällä sisällä 

tai mistään.

 Kun menin peittelemään tytöt nukkumaan, 

kysyin vielä Nannalta, että muistaako miten virpomisloru meni.

Vastaus: "Muistan, muistan. 

Virvon varvon varvasta, hikistä ja karvasta."

Että semmosta.

"Hyvä äiti"-pisteitä taas ropisee.

Kuka haluaa meidät huomenna virpomaan....?