Viimein on hetki aikaa laittaa tännekin loput juhannuskuulumiset.
Juhannusreissumme Savon suunnalle päättyi mökkijuhannuspäivään.
Kotimatkan varrelle osui tädin perheen kesämökki,
jonne saimme kutsun ja sitä ilomielin noudatimme.
Savon täti miehineen lähti myös mukaan,
joten matka sujui keskimääräistä rauhallisemmin,
kun osa matkalaisista "yllättäen" halusikin mieluummin just sen toisen auton kyytiin.
Perillä meitä odottivat kaunis järvimaisema, täti miehensä kanssa, serkkupoika,serkkutyttö perheineen ja maistuva lohikeitto.
Syömisen jälkeen lapsilla olikin jo kova kiire uimaan,
vaikka vesi oli lähes arktisen kylmää.
Sauna lämpeni rannassa,
joten sieltä käsin pienet pulahdukset onnistuivat.
Lapset olisivat varmaan uineet tuntitolkulla,
mutta minua paleli jo pelkästään laiturilla katsominen.
En tiedä johtuiko se kylmästä vedestä vai mistä,
mutta joka tapauksessa Kasperia pitkään vaivannut
kumea yskä loppui kuin seinään tuohon uintireissuun.
Ihan kummallista.
Päivään mahtui myös monenlaisia pihapelejä,
Kasper kävi soutamassa kummitätinsä kanssa
ja ähkyyn asti syömistä.
Juhannuksen aikana hankitut
ylimääräiset kalorit kummittelevat vieläkin,
sillä aktiivisena liikkujana en ole käynyt koko menneellä viikolla
lenkillä yhtään ainutta kertaa.
Mitenkä se sanonta menikään...
saavutetuista linjoista on pidettävä kiinni...
Istuin rannalla hetken aikaa ja annoin katseen vaeltaa kauniissa,
joskin hyvin kylmässä, maisemassa.
Taivas oli sininen, tuuli väreili kauniisti järven pinnalla
ja kesä tuoksui monin eri tavoin.
Kyllä siitä rauhoittumisesta voimaa saa.
Meillä on täällä kotona nykyisellään aika vilskettä,
jota oma työni lisää vielä entisestään.
Se on hyvää vilskettä,
josta enimmän osan aikaa tykkään.
Mutta olen huomannut,
että yhä enenevässä määrin
tarvitsen sen vilskeen vastapainoksi pieniä,
rauhallisia ja hiljaisia hetkiä.
Hetken tuijottelu järven selälle oli minulle mieleen jäävä hetki.
Juhannuksen jälkeen onkin ollut taas normaalia vilskettä täällä kotona.
Ja kylmää edelleen.
Mukavaa viikonloppua jokaiselle,
joka täällä käy lukemassa näitä juttuja.
Erityisterveiset mökkijuhannuspäivää kanssamme viettäneille:)
Kunnos suomimaisemaa jota sen jussina kuuluu ollakin :)!
VastaaPoistaNäin on. Järvimaisemassa silmä ja sielu lepää:)
PoistaVesi oli kyllä niin hyytävän kylmää, että leuat löi loukkua pelkästään sitä katsoessa. Mutta eipä näyttänyt menoa haittaavan ja vielä jos yskäkin jäi sinne niin a vot! Myös minun puolestani kiitokset mökin isäntäväelle mukavasta päivästä!
VastaaPoistaTuo yskän loppuminen oli mukava pikantti lisä juhannusmuistoihin.
PoistaOlipa mukavaa nähdä teitä kaikkia kerralla - harvinaista herkkua nykyään! Pienet urheat uimarit ♥ Me isotkin kävimme uimassa joka päivä, mutta täytyy sanoa, että ei se vesi liian lämmintä ollut... Nopea dippi ja sitten äkkiä saunaan!
VastaaPoistaMukavaa heinäkuun alkua teille kaikille!
Kun asutaan niin laajalla alalla, tuntuu aina hienolta, kun tiet hetkeksi kohtaavat. Mulla talviturkit päällä edelleen... Mukavaa heinäkuun alkua myös teille!
PoistaKuvasit kauniisti oman pienen hetkesi ja maalasit voimauttavan maiseman. Ne pienet hetket ovat tärkeitä!
VastaaPoistaKyllä totisesti ovat! Kiitos kommentista:)
Poistasää oot niinku mää :) rauhotun veden äärellä ja sen muisto kantaa pitkälle...rakastan juuri tuollaisia maisemia :) joskus ois kiva nähä livenäki ;)
VastaaPoistaVedessä on uskomaton voima. Se vangitsee katsee, eikä päästä lähtemään. Pitäisi varmaan järjestää jonkinlainen "blogitapaaminen":)
Poista