Arki ja kesä

Ne saapuivat yhtä aikaa: kesäisen lämmin sää ja koululaisten arki. Mukavaahan se on, kun ei tarvitse tuulihousujen kanssa tapella kouluun lähtiessä, vaikka olisin minä kyllä suonut, että nämä ihanan aurinkoiset ja lämpimät päivät olisivat meidät löytäneet muutamaa viikkoa aikaisemmin. Mutta sillä mennään mitä meille annetaan. Ja tämä kesä nyt on ollut ilmojen puolesta vähän sitä sun tätä.

 Viikonloppuna meidän piha näytti samalta kuin vuosi sitten näytti melkein koko heinäkuu

Nuket pääsivät kylpyyn ja nukkepyykkiä oli joka paikka täynnä. Samalla tuli pestyä hiekkalaatikolta astioita leikkimökkiin. Tuollainen työ on sinällään aika turhaa, mutta onhan se mukava viedä astiat ensimmäistä kertaa puhtaina leikkimökkiin, vaikka ne ensimmäisten leikkien jälkeen ovat taas likaisia. Ja kun innokasta tiskausväkeä oli jonoksi asti, niin en pannut vastaan...:)

 Viikonloppu menee kuitenkin äkkiä ja maanantai tulee eteen yhtä nopeasti kuin aina ennenkin. Huomenna koulua on käyty viikko ja ainakaan vielä en muista automaattisesti kuka lähtee mihinkin aikaan aamusta liikenteeseen. Puron varresa laitetaan iltaisin kolme koulureppua eteiseen odottamaan aamua ja katsotaan vaatteet sängyn viereen valmiiksi. Vielä ei voi sanoa, että homma sujuu aamuisin kuin rasvattu, mutta uskon, että kunhan tämä viikko on taputeltu loppuun, niin jonkinlainen rutiini lähtöihin on kesän jälkeen löytynyt.

 

Nelosluokkalainen, tokaluokkalainen ja eskarilainen muodostavat meidän koululaistrion. Toistaiseksi tunnelmat sekä aamuisin kouluun lähtiessä että iltapäivällä koulusta palatessa ovat olleet pääosin positiivisia. Lähetin tämän trion luottavaisin mielin koulutielle. Toivon, uskon ja rukoilen, että he pärjäävät ja riittävät kukin omalla paikallaan. Haikeus ajan kulumisesta kouraisee välillä sydäntä, mutta samalla tiedän, että näin sen kuuluukin kulua. Nyt vain intoa, iloa, reippautta ja rohkeutta kaikille koululaisille!

 

Puronvarren iskämieskin palasi takaisin sorvin ääreen tänään. Laiska töitään luettelee, mutta minä en nyt puhukaan omista töistäni, vaan iskämiehen töistä. Neljä viikkoa sitten alla olevassa kuvassa oli puiden kantoja ja leikkimökki...

Sitten siihen kaivettiin syvä kuoppa, jota ruettiin vähitellen täyttämään. 

Enää ei ole kuoppaa. 

Lattian valu loppuviikosta:D