Aatonaattoillassa

Joulumatka on kulkenut aatonaattoiltaan. Ja voitteko kuvitella, minä istun ja bloggaan, taustalla pyörii telkkarista ohjelmaa, kinkku tuoksuu, eikä yhtään lahjapaperirullaa, koristenauhaa tai muutakaan paketointitarviketta näy missään. Pääsimme siihen tavoitteeseen, että tänä vuonna aatonaatto ja varsinkin sen ilta käytetään jotenkin muuten kuin lahjoja paketoiden. Vapauttava tunne!

Tästä jos mistä haluan tulevan Perinne isolla peellä.

 

Tällä viikolla lapset aloittivat joululomansa keskiviikkona, jolloin enää vain pyörähtivät koulussa todistukset hakemassa. Sitä ennen vietimme tiistaina ihanan perinteistä ja joulun tunnelmaa täynnä olevan joulujuhlan koululla. Perinteitä vaalittiin myös viime sunnuntaina, kun iskämies lähti lasten kanssa kuusivarkaisiin ja oikein komean yksilön kanssa tulivatkin kotiin.

 

 

Mieluiten jättäisin kokonaan kommentoimatta tuota kuusivarkautta, mutta ehkä nyt selvyyden vuoksi kuitenkin sanon, että rosvoreissulla käytiin sen verran tutun ja läheisen ihmisen metsässä, että sen kehtaa täälläkin julkisesti tunnustaa. Vaikka mistäpä minä varmaksi pystyn sanomaan mitä sanktioita tästä vielä seuraakaan:D

 

Tänä jouluna saimme kuusen alle uuden asukkaan, kun Nanna oli koulussa tehnyt pienen tontun, jonka koti on kuulemma joulukuusen alla.

 

 

Karkkikepistä tonttu-ukko sai mainion kävelykepin itselleen.

Kuusen vierestä sijansa löysi viime vuotiseen tapaan

isän tekemä jouluseimi "asukkeineen".

 

 

Tonttu Toljanteriakin ehdittiin yhtenä iltana tyttöjen kanssa katsoa.

 

Vaikka telkkarissa pyörivä joulukalenteri on osoittautunut ensimmäistä jaksoaan paremmaksi, niin ei se kuitenkaan vanhaa kunnon Toljanteria voita, "kehevatsu sentään":)

 

Huomenna on sitten jouluaatto.

Ulkona keli ei ole jouluinen, mutta eipä se sitä ollut viime vuonnakaan.

Ei anneta sen häiritä, liikenteeseen vain malttia ja löysää kaasujalkaa.

 

Toivotan jokaiselle Puron varresa vierailevalle rauhallista ja hyvää joulua!