Alkaa tämänkertainen joulumatka olla kohta päätöksessään. Kaiketi se kaikkein perinteisin joulun päätöspäivä on 13. päivä Nuutinpäivänä, mutta meille Nuutinpäivä on Nellyn synttäripäivä ja jotenkin tuntuu helpommalta siivota ensin joulu alta pois ja viettää sen päälle synttäreitä. Tosin tänään vietetään loppiaista ihan pyhäpäivänä ja kuusi ja muut koristeet saavat olla paikoilllaan huomiseen. Jouluvalot loistakoon ikkunoissa vielä jonkun aikaa. Päivän aurinkoisista tunneista huolimatta pimeää aikaa riittää vielä enemmän kuin tarpeeksi, niin lisävalaistus ei ole ollenkaan huono asia.
Kovista pakkasista huolimatta pihan perällä soljuva puro ei ole vielä ollenkaan kunnolla jäässä. Aamun kävelylenkillä otin tämän kuvan:
Aivan paljasta vettä näkyy vielä, eikä tuo "jää" ole missään kohdin paksua. Järvien jäät alkavat kai olla jo sellaisissa paksuuksissa, että niille uskaltaa mennä, mutta itse olen todella arka jäille menemään. Pitää olla täydellinen varmuus jään kestävyydestä, että minä sinne menen. Siksi tuntuukin niin uskomattomalta lukea lehdistä, että jo tämän talven aikana ihmisiä on hukkunut, kun jäät ovat alla pettäneet. En vain voi käsittää mikä hinku sinne jäälle on, ettei voi odottaa kunnon kestävyyttä? Niin turhia kuolemia tuollaiset:(
Tämän päivän lukemisena minulla on ollut Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto (näen jo muutaman blogini lukijan pyörittelevän epäuskoisena silmiään:D). Minusta on mielenkiintoista lukea, miten vanha kansa on ennustanut ilmoista vuoden tai ainakin tulevan kesän säätä ja miten muutenkin vuodenkierto on säädellyt ihmisten ihan arkista elämänrytmiä aivan toiseen tyyliin mitä nykyään.
Hyvää loppiaispyhää kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti