Piti oikeastaan lukea pariinkiin otteeseen tuo kirjoittamani postauksen otsikko.
Onko todellakin niin, että kirjoitan kesäloman ensimmäisistä päivistä?
Näin ilmeisesti on, vaikka tuntuu siltä kuin koululaisten kesälomaa olisi kulunut vähintäänkin kuukauden verran, sen verran tiiviiseen tahtiin tapahtumat ovat toisiaan seuranneet.
Mitäkö Puron varresa on sitten kesäloman ensimmäisenä puolenatoista viikkona puuhattu? Päivät ovat täyttyneet partioleiristä, retkestä huvipuistoon, ratsastustunnista, uimakoulusta, reilusti yli tuhannesta ajetusta työreissukilometristä, serkun ja tädin vierailusta, toisen serkkuperheen vierailusta ynnä muusta. Pääsääntöisesti siis erittäin mukavista asioista, eikä toki niin, että kaikki olisivat osallistuneet kaikkeen, vaan enemmänkin on saanut pitää huolen siitä, että oikea henkilö on ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Ja mikäs siinä, kouluvuoden lukujärjestys on vaihtunut kesälomalaisten letkeämpään menoon, jota eivät edes monet peräkkäiset tapahtumat horjuta.
Kun koko ajan tapahtuu, mennään, tullaan ja ollaan miten sattuu, käy helposti niin, että elämää rupeaa seuraamaan jollakin tavalla sivusta. Pääkoppa yrittää pitää asiat järjestyksessä, mutta ilman kunnnollista pysähtymistä, ei pääparkakaan jaksa pitkään. Onneksi ovat nämä kesäyöt, jolloin aurinko paistaa ja ympärillä on hiljaisuus.
Omasta mielestäni meidän piha on kauneimmillaan näin alkukesästä, jolloin vihreän lisänä on valkoista joka puolella: tänä alkukesänä kukkivat yhtä aikaa tuomet, koristekirsikkapuut ja päärynäpuut. Kaikki valkoisinaan kukkia. Nättiä, vaikka alla oleva kuva onkin laadultaan hirveä.
Yleensä tuomet kukkivat paljon aikaisemmin, mutta tänä keväänä mikään ei ole mennyt niin kuin yleensä. Tuomet ovat kauneimmillaan nyt ja tuntuu lohdulliselta ajatella,
että sukumme tärkeä jäsen sai lähteä taivasmatkalle kesän puhjetessa kukkaan. Valkoisten kukkien seassa on ollut siis tummempiakin sävyjä.
Valoisista kesäöistä huolimatta on kai jonkin sortin pakko mennä nukkumaan.
Pikku-ukko ei välitä aamulla siitä, mihin aikaan äiti on saanut unen päästä kiinni:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti