Palmusunnuntaista pääsiäiseen

Ihan vielä aika ei ole kulkenut palmusunnuntaista pääsiäiseen saakka.

Päivän tihkuttanut vesisade sopii kaiketi ihan hyvin pitkäperjantain tunnelmaan,

mutta illalla aurinko näyttäytyi pilvien takaa ja muistutti,

että valoa ja iloa kohti olemme menossa.

Pääsiäisaamu kolkuttelee jo ovella.

 

Vasemmalla Emmyn ja oikealla Nannan askartelut

Mennyt viikko on taas ollut monella tapaa touhukas.

Pihalla olemme ihastelleet kukkapenkeistä esiin työntyviä uusia, 

vaaleanvihreitä kasvinalkuja. 

Sisällä olemme tehneet tilaa uudelle

 raivaamalla kodinhoitohuoneen nurkkia

ja tyhjentämällä "autotallia", 

johon olisi tarkoitus jollakin aikataululla remontoida

 vähän lisää tilaa olla 

ja elää (ja kerätä tavaraa...).

 

Kasperin kukko

Huomisessa odottavat aamutuimaan virpomiset muutamissa tutuisa paikoissa 

ja sitten saamme kylään lasten serkkujen perheen.

Pääsiäisen valmistelut ovat sujuneet aika löysin rantein 

"tehdään mitä ehditään ja jaksetaan" -periaatteella.

Pääsiäisen tärkein sanoma julistaa vapautusta kaikesta, mikä painaa.

Siihen vedoten en jaksa panikoida muutamasta pesemättömästä ikkunasta, 

vinksin vonksin järjestyksestä täällä sisällä 

tai mistään.

 Kun menin peittelemään tytöt nukkumaan, 

kysyin vielä Nannalta, että muistaako miten virpomisloru meni.

Vastaus: "Muistan, muistan. 

Virvon varvon varvasta, hikistä ja karvasta."

Että semmosta.

"Hyvä äiti"-pisteitä taas ropisee.

Kuka haluaa meidät huomenna virpomaan....?

 

Maailman tavallisin lauantai

Tänään on aurinko paistanut ja minun piti pestä ikkunat.

No en sitten pessyt.

Pesin lasten talvikenkiä.

Tai kone pesi ja sauna kuivaa parasta-aikaa.

 Narsissit tuovat kevätväriä keittiöön.

Toivottavasti kestäisivät oikein pitkään.

Rairuohotkin kasvavat mukavasti, ainakin vielä.

Olen ihan toivoton viherpeukalo.

Minusta kaikenlaiset kukat ja kasvit tuovat kodikkuutta ympärilleen,

mutta kertakaikkiaan en saa menestymään mitään kasviin viittaavaakaan.

Ehkä juuri ja juuri saan raihruohon pysymään hengissä pääsiäisen ajan. 

Siksi näistäkään narssisseista ei varmaan pitkäikäiseksi iloksi ole.

 Tänään on ollut niin tavallinen lauantai kuin vain olla ja voi.

Olen yrittänyt tehdä kotihommia, isäntä oli töissä,

lapsilla on ollut kavereita kylässä,

käytiin kaupassa, lämmitettiin sauna, 

vähän herkuteltiin ja sitten nukkumaan.

Ei niin mitään erikoista.

Ehkä on toisinaan tarpeen kirjata ylös näitä ihan tavallisen päivien tapahtumia.

Tai välillä kyllä tuntuu, ettei meillä muunlaisia päiviä olekaan.

Siitä tavallisuudestahan tämä taival suurimmaksi osaksi rakentuu.

Tavallista tai tavatonta lauantai-illan jatkoa kaikille!

Arkikuvahaaste 5/5

Viimeistä arkikuvahaastepäivää viedään.

Tätä haastetta on ollut kiva tehdä,

vaikka vielä kivempi olisi ollut,

jos olisi ollut mahdollisuus tehdä tämä perättäisinä päivinä.

Tänään Puron varresa on kylvetty pääsiäisohraa osa 2.

 Viime perjantaina kylvetyt ovat jo hyvässä kasvuvauhdissa:

 Kylvön ja kastelun jälkeen laitoin ohrat aika tiukkaan muovipussiin 

ja pistelin reikiä päälle. 

Itäminen oli aikaisempiin vuosiin verrattuna supernopeaa.

Välillä on hyvä ottaa myös rennosti.

Nannalta se käy.

 Ja kiikkuminen on aina yhtä kivaa.

Talvella kiikut olivat jonkinlaisella tauolla hetken aikaa,

mutta nyt todella kovassa käytössä.

 Puron varsi on aika karun näköinen,

kun mikään ei vielä kasva.

Ohut jääpeite veden pinnalla aamupäivällä

näytti kauniilta pitsiltä.

Tähän päättyi arkikuvahaaste tällä erää.

Jotain vastaavaa voisi kyllä kokeilla joskus toisella kertaa.

Hyvää viikon jatkoa!

Arkikuvahaaste 4/5

Pyhäpäivästä huolimatta arkikuvahaaste jatkuu.

Ja oikestaan se sopii tähän päivään oikein hyvin,

koska Puron varresa ei ole puuhattu mitään erikoista.

Aamu alkoi varsin koleassa säässä,

joten isäntä laittoi tulet leivinuuniin.

Siitä huokuva lämpö on aivan erilaista verrattuna

öljylämmityksestä aikaansaatuun "keinotekoiseen" lämpöön.

Pakastimesta löytyi sopivasti karjalanpiirakoita,

jotka saatiin paistettua uunin lämmössä.

Kolea sää muuttui kauniin aurinkoiseksi kevätpäiväksi

ja sain pakotettua itseni kävelylenkille pitkästä aikaa.

Lyhyt lenkki paljasti karun totuuden:

kunto on huonontunut rajusti viimeisien kuukausien aikana,

kun en juurikaan ole lenkillä käynyt.

Kovasti olen taas elämäntaparemonttia tekemässä 

tai ainakin edes vähän petraamassa liikunnan lisäämisellä.

Nyt tietkin ovat sulat ja lähes kuivat,

joten lenkilläkään ei tarvitse pelätä kaatumista.

Ja pyöränkin voisi kaivaa varastosta esille talvikauden jälkeen.

Lenkillä oli hyvä miettiä kaikenmaailman asioita.

Järjestellä päässään tulevaa viikkoa ja sen mukanaan tuomia asioita.

Suunnitella, haaveilla ja vähän huolehtiakin.

Poikkesin myös pellon viertä joen rantaan.

Vielä ei joki virtaa vapaana,

mutta jäljellä oleva jää on lähes seitin ohutta.

Arvelen, että alkavan viikon aikana loputkin jäät saavat kyytiä.

Tuuli puhalsi, mutta lieko syynä flunssan jämät vai mikä,

mutta vielä ei kevät tuoksunut kovin vahvasti.

Tämmöisiä arkipuuhia tänään pyhänä.

Katsotaan minä päivänä saan tehtyä haasteen viimeisen osan.

Mukavaa pyhäillan jatkoa!

Arkikuvahaaste 3/5

Kävi niin kuin vähän arvelinkin,

etten pysty tätä arkikuvahaastetta peräkkäisinä päivinä tekemään.

Mutta eipä sitä varmaan missään ole määrättykään,

että niin täytyisi tehdä.

Haaste on siis Heivatut kudelmat-blogin MariJ:ltä 

ja sen saa napata mukaansa kuka vain haluaa.

Torstaina napsein kuvia,

mutta julkaisen ne vasta tänään.

Joten, tällainen oli torstai Puron varresa:

 Edelleenkin olimme vain omalla väellä koolla,

joskin nuorimmainen alkoi olla jo paremmalla tolalla.

Kaapista löytyivät ainekset "mummun suklaakakkuun",

joten ei muuta kuin vuuat jauhotukseen ja taikinan tekoon.

Hyvältä maistui, niin taikina kuin valmiit kakutkin.

Iltapäivällä uskaltauduimme käymään vähän ulkonakin.

Raitis ilma virkisti pitkän "sisäkauden" jälkeen.

Aurinko paistoi, mutta tuuli teki ilmasta aika kylmän.

Torstaina saimme ensimmäisen tuulahduksen pääsiäistä,

kun nämä kolme pupua yllättivät meidät kurkkimalla ikkunasta sisään:)

Nanna antoi niille jo nimetkin: "Nöppi, Nöpö ja Nöpönenä".

Ja illan tullen pienimmät halusivat samaan sänkyyn.

He nukahtivat sikin sokin miten sattuu,

mutta olivat sitten unessa kääntyneet täsmälleen samaan asentoon.

Räntäsade riemastutti äsken läsnäolollaan,

mutta sitä huolimatta toivottelen hyvää lauantai-iltaa kaikille!

Arkikuvahaaste 2/5

Heivatut kudelmat-blogin MariJ:ltä saatu arkikuvahaaste jatkuu.

Tarkoitus on siis viitenä päivänä julkaista viisi kuvaa arjesta.

Tällaista keskiviikkoa on Puron varresa vietetty:

 Keskiviikkoisin Kasperin koulu alkaa vasta kolmannella tunnilla

ja se tietää mukavan pitkää ja kiireetöntä aamua.

Koska tänäänkin vietimme päivää ihan vain oman väen kesken,

aamulla oli lupa pelata hetken aikaa joululahjaksi saatua maatilapeliä.

 Ja mitäpä se olisikaan aamu ilman sänkyjen petaamista?

Hetken aikaa kamarit näyttävät olevan hyvässä järjestyksessä,

kun päiväpeitot ovat suorassa ja tavarat suunnilleen ojennuksessa.

 Sämpylöiden leivontaa.

 Ja ruuaksi perunapuuroa, kalapuikkoja, 

kermaviilikastiketta ja porkkanaraastetta.

Kun talo illalla hiljeni,

kaivoin esiin kaapista löytämäni vanhan pääsiäismunan

ja suklaanhimossani söin sen.

Yök!

Suklaakin voi kai vanheta.

Olisi pitänyt tyytyä sämpylöihin.

 

Tämän haasteen saa edelleen napata mukaansa jokainen,

joka haluaa.

Hyvää viikon jatkoa kaikille!

Arkikuvahaaste 1/5

 Sain Heivatut kudelmat-blogin MariJ:ltä haasteen 

blogata viitenä päivänä viisi kuvaa arjestani. 

Kiitos haasteesta!

En vielä tiedä tulenko bloggaamaan viitenä peräkkäisenä päivänä,

katsotaan miten aika ja rahkeet riittävät,

mutta jollakin tahdilla luvassa on viisi kuvaa viitenä päivänä 

Puron varren tavallisista puuhista.

Tämä päivä poikkesi normaalista tiistaista siinä,

että vietin sen pelkästään omien lasteni kanssa.

Nuorimmainen on kuumeessa,

joten en voinut tehdä töitä tänään.

Keittiön "aamuraivausta" suorittaessani 

Nanna innostui tekemään Emmyn joululahjaksi saamaa palapeliä.

Pyykinpesu on yksi suosikki kotitöistäni.

On mukavaa laittaa puhtaita vaatteita kuivumaan ja 

taitella ne sitten kuivina kullekin omiin pinoihinsa.

Pyykinpesua riittää melkein joka päivälle.

Keittiö on meillä se paikka, jossa on oikeastaan koko ajan joku.

Lapset tykkäävät touhuta pöydän ääressä omia juttujaan samalla,

kun laitan ruokaa, täytän astianpesukonetta tms.

Välipalan syönti hoituu siinä samalla.

Yksi täysin odottamatonkin asia mahtui tähän päivään.

Postilaatikosta löytyi Trendi-lehti.

En ole kyseistä lehteä tilannut ja jokainen,

joka tuntee minut "livenä" ymmärtää varmasti miksi en.

PeePee ja sana trendi, eivät kohtaa millään tasolla.

PeePee on kaikkea muuta kuin trendikäs, muodikas ja näyttävä.

Siksi en ymmärrä, miksi tästä lehdestä tuli näytenumero.

Luultavasti minulle on joskus tullut saman kustantajan joku muu julkaisu.

Ei oikein iske minuun tämä lehti.

Ja viides ja viimeinen kuva on tyypillinen tiistai-illan kuva.

Partiossa vierähti tämäkin tiistai-ilta,

niin kuin melkein joka viikko.

Huomenna sairastuvan pyörittäminen jatkuu.

Meillä on hassu pieni kuumepotilas,

joka on varsin hyväntuulinen,

mutta lämpöä riittää.

Haasteeseen kuului, että joka päivä haastetaan mukaan joku bloggaaja.

Tämä haaste on mennyt jo monelle sellaiselle bloggaajalle,

jolle sen olisin itsekin laittanut,

joten en haasta mukaan ketään nimeltä mainiten.

Toivon, että joku nappaa tämän haasteen mukaansa 

ja jättää siitä kommenttilaatikkoon merkinnän, 

niin voin tulla sitten kurkkaamaan 

millaisia kuvaviisikoita on napattu tavallisesta arkipäivästä.