Marraskuuta, pimiää, yskää ja arkea

Tulipa pidettyä puolivahingossa "blogilomaa".

En varsinaisesti kokenut olevani minkäänlaisen blogiloman tarpeessa,

 mutta sellainen tästä marraskuun ensimmäisestä puoliskosta tuli. 

Kun ei oikein mitään kovin ihmeellistä ole tapahtunut, 

ei ajatuskaan ole juossut siihen malliin, 

että mitään järjellistä tekstiä olisi syntynyt.

Otsikko kiteyttää aika tarkkaan sen,

mitä tähän marraskuun alkuun on mahtunut. 

Pimeää, pimeää ja pimeää. 

Ja tänä vuonna tämä pimeys on vaikuttanut minuun aika lamaannuttavasti. 

Kellojen talviaikaan kääntämisen jälkeen on tuntunut 

kuin jalka nousisi ja ajatus kulkisi vain hidastettuna. 

Jos tätä menoa jatkuu koko talven,

minulle pitää jo aamulla toivottaa hyvää yötä, 

että älyän siihen iltaan mennessä vastata. 

Toivottavasti alkava joulunaika tuo muutosta tähän. 

Yleensä jouluvaloilla on piristävä vaikutus.

Yskän mokoma on myös vaivannut ihan riittävästi. 

Ei saisi valittaa niin pienestä vaivasta, mutta onhan se ärsyttävää. 

Onneksi nyt olo on jo aika hyvä. 

Yskänläkkeen lisäksi suklaa on hyvä lääke;)

Ja sitten tuo ihana ja kamala arki. 

Päivät ovat täyttyneet maailman tavallisimmasta elämästä,

 eikä siitä nyt luvalla sanoen aina riitä kovinkaan paljon kirjoitettavaa. 

Tai välillä riittää kyllä kovastikin, mutta nyt en vain ole jaksanut innostua. 

Mutta vuosi kulkee kohti viimeistä kuukautta 

ja vuoden loppuun riittää aina paljon tekemistä, 

tapahtumia ja muutakin kuin pelkää arkea. 

Sitä kohti mennään. 

 Nauris-kissa vietti meillä viime viikon.

Paljon olisi kissalta opittavaa....