Hyvää ensimmäistä adventtia!

Rauhallista ja levollista ensimmäistä adventtisunnuntaita jokaiselle tätä blogia lukevalle! Ensimmäinen adventti on virallinen alku siinä joulumatkassa, joka  nyt alkaa ja päättyy jonnekin loppiaisen tuntumaan, jolloin joulukuusi viedään pois ja koristeet saavat väistyä sydäntalven ja alkavan kevään odotuksen tieltä.

Itselläni ensimmäiseen adventtiin ja sen ympärille kuuluu monenlaisia pieniä juttuja, jotka yhdessä tekevät siitä yleensä varsin tunnelmallisen ja mukavan joulumatkan aloituksen. Tänä vuonna kaikki ei  mennyt samalla tavalla kuin muutamana edellisenä vuonna, mutta niin kuin edellisessä postauksessa kirjoitinkin, niin joulu on joka vuosi samanlainen ja erilainen yhtä aikaa. Varmaa on se, että joulu tulee. Joulumatkan eri vaiheet voivat vaihdella suurestikin.

Ensimmäinen etappi, joka yleensä omaan joulumatkaani kuuluu, jäi tänä vuonna tykkänään pois. Minulla on useana vuonna ollut tapana valvoa ensimmäistä adventtia vastaavana yönä siihen saakka, että Jouluradion ensimmäiset Hoosiannan sävelet kajahtavat ilmoille puolenyön aikaan. Se on ollut minun oma jouluhetkeni: teekuppi ja Jouluradion Hoosianna. No, eilen olin siihen aikaan untenmailla. Olin ollut jo pitkään. Ei puhettakaan, että minusta olisi ollut valvojaksi puoleen yöhön saakka. Hoosiannaa pääsin kuitenkin laulamaan tänään perhekirkossa. Ja muutenkin tänä viikonloppuna on laulettu joululauluja paljon. Eilen illalla kokoonnuimme sukulaisporukallla laulamaan joululauluja lasten isomumpin ja vaarin luokse. Tädeille kiitokset järjestelyistä! Oli mukavaa ja oikein jouluisaa:)

Monena adventtina olen keittänyt perheelle joulupuuron aamupalalle. Sekin on mukavaa hommaa rauhallisessa talossa, joululaulujen soidessa. Niin jäi tekemättä sekin tänä vuonna, mutta ihan tarkoituksella. Tiedossa oli, että perhekirkon jälkeen on seurakunnalle tarjolla joulupuuroa, joten mitäpä sitä sitten kotona keittämään. Hyvältä maistui ja onhan se aina kiva päästä valmiiseen pöytään.

Adventin aamuun kuului tänä vuonna partiolaisten adventtikalenterin avaaminen ja lapset saivat pienet adventtipussit. Porukalla katsoimme vanhoja Tonttu Toljanterin joulukalenterin jaksoja. Voe mavon silimä! Ei ole Tolijanterin voittanutta:)

Hyvää joulumatkaa jokaiselle!