Joulumainokset - peukku ylös vai alas?

Ainakaan vielä postilaatikkoon ei ole kolahdellut kovinkaan montaa jouluista mainosta. Siihen ei mene kuitenkaan kuin hetki, jolloin noita värikkäitä, ylisanoin varusteltuja prosyyreitä tuntuu kulkeutuvan joka paikkaan niin ovista kuin ikkunoistakin. Yksi lupaa yhtä hyvää, toinen kahta kaunista ja aina on halpaa, helppoa tai muuten vain tarpeellista. Jollekin nämä joulun ajan, tai oikeastaan koko loppuvuoden, mainokset ovat harmaiden hiusten aihe ja joka päiväisen postinhakureissun harmitus, toiset eivät välitä niistä mitään ja jotkut odottavat kieli pitkällä. Mihin ryhmään tunnistat itsesi kuuluvaksi?

Minä tykkään jouluisista mainoksista. En varsinaisesti odota niitä, mutta mukava niitä on laatikosta löytää. Selailen mainoksia lahjaideat mielessä, mutta selailen niitä myös ihan vain omaksi ilokseni, ostan silmilläni. Mainosten selailussa on omalla kohdallani kyse vähän samasta asiasta kuin kaupoissa kiertely: saatan kulkea ja kierrellä kaupoissa, mutta mukaan tarttuu kohtuullisen vähän tavaraa. En ole mikään suurshoppailija ja siksi silmillä shoppailu riittää usein ja tavarat jäävät hyllyyn. 

Joulun kaupallisuudesta puhutaan paljon, mutta itse ajattelen sen olevan jokaisesta itsestään kiinni, kuinka kaupallisen joulun itselleen laittaa. Eivät mainokset pelkästään tee kaupallista ja pinnallista joulua, vaan ennemminkin se, kuinka näihin mainoksiin suhtaudumme. Juoksemmeko joka tarjouksen perässä vai tyydymmekö ihailemaan kauniita joulutavaroita lehdestä ilman, että kaikki niistä pitää saada ja mieluiten heti. 

Minä nostan peukun joulumainoksille. Mitä sinä teet?