Erityisesti äitien omasta ajasta ja sen tärkeydestä puhutaan paljonkin,
mutta myös lapset tarvitsevat omia, pieniä hetkiä,
jolloin saavat olla huomion keskipisteessä ihan yksin.
Nannalle tällainen oma hetki koitti muutama viikko sitten,
kun kävimme moikkaamassa kummitätiä hänen kesäkodissaan.
Aloitimme kirppikseltä, josta mukaan tarttui pieniä hahmoja Puolen Hehtaarin metsästä.
Kummitädin luota löytyi lelujakin, eikä siihen tarvittu paljon aikaa,
kun sohvalle oli katettu herkullinen ilta-ateria
(oikean aterian tiristessä grillissä sillä aikaa).
Testasimme läheisen leirintäalueen leikkipuiston ja jätskikioskin,
kuljimme, katselimme ja juttelimme.
Vaikkei ollut lauantai, karkkien syönti oli luvallista:)
Nanna on meidän perheen helppo lapsi.
Lapsi, joka on yleensä aina hyvällä tuulella.
Lapsi, joka sopeutuu moniin eri tilanteisiin.
Lapsi, joka menee muiden mukana.
Lapsi, joka näiden ominaisuuksiensa vuoksi on vaarassa "unohtua".
Nanna on mitä suurimmassa määrin laumansa itseoikeutettu jäsen.
Mutta tuona iltana muutama viikko sitten, oli sydäntä lämmittävää katsoa,
miten tämä pieni tyttö sai nauttia jakamattomasta huomiosta "tyttöjen illassa"
ja kotiin palattua hän sujahti taas osaksi omaa, rakasta laumaansa.
Molempia tarvitaan: arkea ja erityisiä tilanteita.
Sade ropisee taas.
Hyvää keskiviikkoiltaa jokaiselle!
p.s. En kutsu neljää lasta laumaksi sen vuoksi, että heitä olisi jotenkin erityisen paljon. Kotokylällä on paljon perheitä, joissa on lapsia puolet enemmän.
Puron varren lapsinelikon touhuja seuratessa
voi kuitenkin huomata yhtäläisyyksiä eläinlauman toimintaan
ja siksi kutsun välillä tätä omaa sakkiani laumaksi,
ihan vain omaksi huvikseni:)
mutta myös lapset tarvitsevat omia, pieniä hetkiä,
jolloin saavat olla huomion keskipisteessä ihan yksin.
Nannalle tällainen oma hetki koitti muutama viikko sitten,
kun kävimme moikkaamassa kummitätiä hänen kesäkodissaan.
 |
| Kukkuu! |
Kummitädin luota löytyi lelujakin, eikä siihen tarvittu paljon aikaa,
kun sohvalle oli katettu herkullinen ilta-ateria
(oikean aterian tiristessä grillissä sillä aikaa).
Testasimme läheisen leirintäalueen leikkipuiston ja jätskikioskin,
kuljimme, katselimme ja juttelimme.
Vaikkei ollut lauantai, karkkien syönti oli luvallista:)
Nanna on meidän perheen helppo lapsi.
Lapsi, joka on yleensä aina hyvällä tuulella.
Lapsi, joka sopeutuu moniin eri tilanteisiin.
Lapsi, joka menee muiden mukana.
Lapsi, joka näiden ominaisuuksiensa vuoksi on vaarassa "unohtua".
 |
| kanervan kukinnan aikaa |
Mutta tuona iltana muutama viikko sitten, oli sydäntä lämmittävää katsoa,
miten tämä pieni tyttö sai nauttia jakamattomasta huomiosta "tyttöjen illassa"
ja kotiin palattua hän sujahti taas osaksi omaa, rakasta laumaansa.
Molempia tarvitaan: arkea ja erityisiä tilanteita.
Sade ropisee taas.
Hyvää keskiviikkoiltaa jokaiselle!
p.s. En kutsu neljää lasta laumaksi sen vuoksi, että heitä olisi jotenkin erityisen paljon. Kotokylällä on paljon perheitä, joissa on lapsia puolet enemmän.
Puron varren lapsinelikon touhuja seuratessa
voi kuitenkin huomata yhtäläisyyksiä eläinlauman toimintaan
ja siksi kutsun välillä tätä omaa sakkiani laumaksi,
ihan vain omaksi huvikseni:)
Voi Nanna! Ehkä seuraavalla kerralla Nanna otetaan meidän maailmanparannusretkelle mukaan! ♥
VastaaPoista:) Kaima
Tai sitten keksitään joku ihan muu juttu...
VastaaPoistaJokin hyvin itsekäs osa minusta haluaa pitää meidän maailmanparannusretken ihan siinä muodossa kuin se on viime vuodet ollu:)
Voi pieni ihana Nanna! Tuli kova ikävä tuota lukiessa. Neiti on kyllä sopetuvaisuuden perikuva, ainakin vielä.. Luulen kyllä, että omaa tahtoakin löytyy kun sitä tarvitaan :)
VastaaPoistaKyllä, omaa tahtoa löytyy myös ja se on pelkästään hyvä asia.
VastaaPoistaNanna on kyllä kerrassaan hupaisa neiti juttuineen ja helmuavine kiharoineen :)
VastaaPoistaOlet aivan oikeassa, lasten kanssa kannattaa viettää myös sellaista aikaa, jossa muu lauma ei ole läsnä. Silloin tutustuu usein myös ihan uusiin piirteisiin ja näkee selvästi miten lapsi nauttii jakamattomasta huomiosta <3. Olen myös huomannut, että veljekset tappelevat aina vähemmän tällaisen ihan oman päivän jälkeen ;).
VastaaPoistaOlet aivan oikeassa, lasten kanssa kannattaa viettää myös sellaista aikaa, jossa muu lauma ei ole läsnä. Silloin tutustuu usein myös ihan uusiin piirteisiin ja näkee selvästi miten lapsi nauttii jakamattomasta huomiosta <3. Olen myös huomannut, että veljekset tappelevat aina vähemmän tällaisen ihan oman päivän jälkeen ;).
VastaaPoistaKum mummulaan tulla tupsahtaa kaikki 4 lastenlasta,on mummulla kysyntää ja siinä saa olla tarkkana ,ettei joku jää vähemmälle huomiolle.Haluaisin olla tasapuolinen ,mutta hetikään aina se ei onnistu.Ratkaisuna on joskus se,että ottaa yhden lapsen kerrallaan mummulapäivään ja niin lapsi saa jakamattoman huomion.Toivon mukaan eivät isona muistele mummun olleen puolueellinen:)
VastaaPoistaTärkeä juttu. Yksilapsisessa perheessä tätä näkökulmaa tulee harvoin ajatelleeksi, luonnollisesti... Hienoa, että ootte saaneet kahdenkeskistä aikaa järjestymään. Uskon, että lapsi nauttii täysillä :) Ja Nanna on kyllä itse aurinko. Hänestä voisi moni aikuinen kyllä ottaa mallia.
VastaaPoista<3 ihanasti kirjoitettu <3 ne hetke ovat varmasti parhaita hetkiä lapselle,kun saa olla ihan kaksin vanhemman kanssa :)
VastaaPoistaTärkeä asia tuo pienen oma aika aikuisen kanssa. Saada olla hetki huomion keskipisteenä.
VastaaPoistaMaija:
VastaaPoistaKiitos, kyllä siltä juttua piisaa:)
Nainen talossa:
Tuo on kyllä niin totta mitä sanoit siitä, että lapsesta huomaa ihan uusia piirteitä, kun viettää aikaa kahdestaan. Meillä kahdenkeskisellä ajalla ei ole ollut vaikutusta tappeluihin. Joskus tuntuu, että kotiin tultaessa alkaa ensimmäisenä "tervetuliaisrähinä", mutta olen tulkinnut sen niin, että ikävä on ollut puolin ja toisin:)
Mummuliini:
Minusta mummulassa on onnistuttu tasapuolisuudessa vähintäänkin hyvin arvosanoin:)
Tiina:
Kyllä näytti nauttivan ja seuraavaan vastaavanlaiseen hetkeen menee taas tovi.
Suvi:
Kiitos. Toivottavasti tuosta illasta jäi mukava muisto.
Riikuska:
Tärkeää kyllä. Harmittavan harvoin se vain käytännön tasolla onnistuu. Mutta näissä jutuissa voi ehkä loduttautua sillä "laatu korvaa määrän"-ajatuksella...