lauantai 10. tammikuuta 2015

Roikun kiinni...

....joulussa.
Kuusi on riisuttu. Valot jäljellä.
Huomenna iskämiehen kotiuduttua kuusi kannetaan pihalle.
Jostain syystä en haluaisi vieläkään päästää irti joulusta.
Haluaisin nauttia kuusen valosta ja tuoksusta.
Haluaisin vain olla.
 Tätini sanoi tänään, 
että hänelle tulee joulun jälkeen 
ja joulukoristeita pois kerätessä mieleen, 
että millainen mahtaa olla se tuleva joulunaika, 
jolloin näitä koristeita taas esille kaivetaan.
En osaa sanoa, onko minulla vallalla tuo sama tunne,
vai miksi haluaisin roikkua joulussa kiinni edelleen.
En pelkää alkanutta vuotta,
mutta pelkään sitä, 
etten jaksa olla tyytyväinen siihen tavalliseen arkiseen elämään,
jota tämä vuosi tulee olemaan täynnä.
Tunnistaako kukaan muu tilanteen?
Kaikki on hyvin, mutta...
 Ja kuitenkin, 
olen edelleen siitä mieltä,
että arki ja arkiset asiat ovat parasta.
Ne pitävät meidät kiinni elämässä
ja antavat joka aamu syyn nousta ylös.
Eivät siis todellakaan mitään pikkujuttuja.

Eikä ollut tarkoitus kirjoitella näin synkkää tekstiä.
Tämmöinen tästä nyt tuli tällä kertaa.
Seuraavalla kerralla jotain kevyempää.
Asiat on aivan mallillaan:)

18 kommenttia:

  1. Joulu on niin rakasta ja muistojen täyttämää aikaa. Totta on sekin, että arkeahan tämä elämä valtaosin on. Ehkä se motto, että arki on juhlaa, on ihan hyvä toteuttaa käytännössä aina, kun mahdollista. Mietittiin joku vuosi uuden vuoden aikana arjen sulostuttamista ja päätettiin aloittaa meidän perheen viikonloppuun virittely jo torstaina. Tehdään aina herkkuruokaa tai käydään ulkona syömässä, pelataan lautapelejä tai mennään liikkumaan porukalla. Tämä on ollut toimiva juttu:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvältä. Yhteistä tekemistä ei voi olla liikaa.

      Poista
  2. voi,nuo kuulostaa niin tutulta :) samanlaisin aatoksin minäkin laittelin joulua pois,jo viikko sitten..Kun perhe niin päätti :)
    ps.laitapa sähköpostiini sun osoite ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitan osoitteen tuota pikaa tulemaan. En ole taas ehtinyt koneen ääreen ja puhelimella sähköposteilu on hankalaa.

      Poista
  3. Meillä on vielä koko koreus, ovikoristetta myöten :) Nuuttina vasta lähtee! En raski kuusesta luopua , kun on niin nätti ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, nuutinpäivähän taitaa olla se "virallinen" joulun päättäjäispäivä. Mutta eipähän sitä missään ole määrätty, ettei kuusi ja koristeet voisi olla vielä siitäkin eteenpäin. Meilläkin loistavat jouluvalot edelleen ikkunoissa, enkä ainakaan toistaiseksi niistä aio luopua.

      Poista
  4. Mulla sama tunne aina ku loma loppuu....... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten tiiät mistä puhun. Haikeaa ja jotenkin sekavaa...

      Poista
  5. Samanlaiset on tunnelmat, kun tänään kuusi kannettiin pois ja koristeita pakattiin. Perinteisesti laulan aina silloin "joulu päättyy vaikkei kenkään sois, joulukuusi viedään pois pois pois, mutta ensi vuonna hän, saapuu lailla ystävän, ei voi toivo pettää." Alkaa pitkä juhlaton ja lomaton kausi, mutta uudet kirjat ja musiikki piristävät minulla arkea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvät arjen piristäjät sulla. Minäkin kävin tänään kirjastossa ja uutta luettavaa tuli kotiin:)

      Poista
  6. Samoissa tunnelmissa tänään... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska löytää "kohtalotovereita" oikein roppakaupalla:)

      Poista
  7. Eilen, kun katselin omatoimisten lastesi iloista hyörinää ja kekseliäitä leikkejä, voin sanoa, ettei noiden kanssa arki voi ainakaan tuntua yksitoikkoiselta:) työntäyteiseltä varmaankin. Kiitos vaan mukavasta tapaamisesta. Päivä on pidentynyt ja kunhan päästään tästä tammikuusta helmikuuhun, niin aurinko voittaa ja kevät häämöttää. Ulkona meilläkin vielä jouluvalot loistakoon, vaikkava keskitarven valojen nimikkeellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keskitalven valot on oikein hyvä nimike. Kai sitä kaikkeen tottuu, kun minusta tämä arki on oikeasti vähän yksitoikkoista välillä:) Oli kiva nähdä lauantaina, kohta pääsette jo pakkaamaan....

      Poista
  8. Joulussa ehkä parasta on se valo ja sallivuus: saa vain olla ja nauttia olosta. Ehkä sellaisen iloisen valon ja sallivan olon voisi säilyttää joulun jälkeenkin, antaa arjen soljua omassa rytmissä, vaikka välillä vähän tylsässäkin. Minä jätin itsepintaisesti ulos vielä talvivaloja. Otan sitten pois, kun alkaa tuntua keväiseltä, ja siltä ei totta totisesti vielä tunnu.. Kevään kohinaa odotellessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä myös loistavat valot niin sisällä kuin ulkonakin, eikä niillä ole kiire pois. Pimeää aikaa riittää vielä.

      Poista
  9. Täällä sai myös kuusi ja koristeet kyytiä mutta valot jäivät. Samoilla fiiliksillä, että korjaan sitten varastoon kun sopivalta tuntuu ja vielä ei tunnu :) Muutoin tykkään taas riisutummasta lookista sisällä. Tsemppiä alkavaan viikkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Mun pitäis keksiä jotakin tämän "riisutun" sisustuksen tilalle. Lelut valtaavat muuten joka paikan:)

      Poista