Ennen juhannusta suunnittelin istuvani pihalla keskiyöllä, kuuntelevani kesäyön ääniä ja aioin imeä kaikkea mahdollista kesäistä fiilistä omaan mieleeni syksyn pimeitä öitä varten. No, juhannus oli ja meni, eikä juuri pihalla huvittanut istua sunnuntaita lukuunottamatta. Kylmää, märkää ja sateista, jopa syksyistä, oli tämän vuoden juhannus ainakin aaton ja juhannuspäivän osalta. Mutta saipahan maa vettä, jota se kipeästi janosi.
Eikä sillä loppujen lopuksi niin isoa väliä ollut, vaikkei sää varsinaisesti suosinutkaan. Ulkona oli viileää, mutta muuten juhannus jätti jälkeensä monenlaista lämmintä tunnetta ja mukavaa ajatusta mieleen. Tapasimme lapsuudenperheeni ystäviä vuosien takaa, nautimme vieraanvaraisuudesta tädin perheen mökillä ja ehdimme juhlia kahden vanhimman lapsen yhteissynttäreitäkin. Tämä juhannus oli Uotista lainaten: "Ei huono":D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti