Koska kaikenlaisia listoja on hauska tehdä, olkoon tämänkertainen postaus listamuotoinen kertomus kaikesta siitä, mitä meidän marraskuumme on tähän asti pitänyt sisällään.
Marraskuussa Puronvarren väki tai ainakin osa siitä, on muun muassa
* viettänyt pyhäinpäivää ja ohittanut halloweenin kokonaan
* juhlinut isänpäivää
* syönyt ensimmäisen jouluaterian
* ollut partioleirillä
* sairastunut syksyn ensimmäiseen (vasta ekaan!) flunssaan
* miettinyt pitäisikö tästä alituisesta harmaudesta ahdistua
* saunonut enemmän kuin koko hellekesänä yhteensä
* miettinyt jouluasioita
* laulanut joululauluja
* laulanut joululauluja uudestaan
* laulanut vielä vähän enemmän joululauluja
* ihmetellyt jääkaapin tyhjenemisvauhtia
Näistä kaikista kohdista voisi kirjoittaa vaikka ihan oman jutun, mutta nyt ei vain aika ole riittänyt mihinkään. Tai on se riittänyt kaikkeen muuhun, muttei tähän. Ja sen huomaa. Olo on levoton, kun ei ole aikoihin jäsentänyt ajatuksiaan mihinkään näkyväksi. Ja mitä pitemmäksi kirjoitusväli venyy, sitä hankalammalta aloittaminen tuntuu. Mutta nyt aloitus on tehty ja kovasti koitan löytää tilaa myös tälle rakkaalle harrastukselle. Toinen rakas harrastus, laulaminen, on ottanut tilaa kirjoittamiselta. Mutta hyvästä syystä, josta kirjoittelen ehkä myöhemmin.
Ulkona on kuutamo ja pikku pakkanen. Kävelylenkin sijaan valitsen tänä iltana sohvan, sittenkin.
* juhlinut isänpäivää
* syönyt ensimmäisen jouluaterian
* ollut partioleirillä
* sairastunut syksyn ensimmäiseen (vasta ekaan!) flunssaan
* miettinyt pitäisikö tästä alituisesta harmaudesta ahdistua
* saunonut enemmän kuin koko hellekesänä yhteensä
* miettinyt jouluasioita
* laulanut joululauluja
* laulanut joululauluja uudestaan
* laulanut vielä vähän enemmän joululauluja
* ihmetellyt jääkaapin tyhjenemisvauhtia
Näistä kaikista kohdista voisi kirjoittaa vaikka ihan oman jutun, mutta nyt ei vain aika ole riittänyt mihinkään. Tai on se riittänyt kaikkeen muuhun, muttei tähän. Ja sen huomaa. Olo on levoton, kun ei ole aikoihin jäsentänyt ajatuksiaan mihinkään näkyväksi. Ja mitä pitemmäksi kirjoitusväli venyy, sitä hankalammalta aloittaminen tuntuu. Mutta nyt aloitus on tehty ja kovasti koitan löytää tilaa myös tälle rakkaalle harrastukselle. Toinen rakas harrastus, laulaminen, on ottanut tilaa kirjoittamiselta. Mutta hyvästä syystä, josta kirjoittelen ehkä myöhemmin.
Ulkona on kuutamo ja pikku pakkanen. Kävelylenkin sijaan valitsen tänä iltana sohvan, sittenkin.
Hyvä valinta. Aina ei tarvitse suorittaa.
VastaaPoistaNiin minäkin sen ajattelin ja tukahdutin huonon omantunnon äänen sohvatyynyillä)
Poista