Marraskuun alku

Kalenteri kääntyi loppuviikosta marraskuulle. Kellot kääntyivät talviaikaan ja illat ovat jo todella pimeitä. Yläkoululaisen koulupäivien aikataulu on vähitellen sellainen, ettei hän ole kotona valoisaan aikaan ollenkaan. Siihen on tottumista, mutta aina siihen kuitenkin tottuu. Täällä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa oli jo muutaman päivän ajan lumi maassa, mutta nyt maa on taas musta ja mittari reilusti lämpimän puolella. Eikä sillä lumella ainakaan minun puolestani ole vielä kiirettä. Sulat tiet ja pihat ovat aika kiva juttu.

Marraskuu on äkikseltään synkkä kuukausi. Mutta kun asiaa tarkemmin miettii, marraskuu näyttäytyykin aika armollisena kuukautena monestakin eri syystä. Kesä on kaunista, mutta samalla aika vaativaa aikaa. Lyhyeen lämpimän ja valoisan ajanjaksoon täytyy tunkea valtava määrä kaikenlaista tekemistä. Täytyy nähdä ihmisiä, paikkoja ja tapahtumia. Täytyy tehdä pihatöitä ja puutarhahommia. Kauniilla ilmalla pitää olla jatkuvasti ulkona, koska on synti ja häpeä istua sisällä auringon paistaessa. Kesä näyttäytyy joskus loputtomana listana hoidettavia asioita ja töitä.

Talvella vähän sama homma. Oravanpyörää koulussa, kotona ja työelämässä riittää. Samaan aikaan täytyy nauttia kaikesta siitä, mitä vain talvi voi suomalaiselle tarjota: hiihtoa, luistelua, talviretkeilyä, laskettelua, leivinuunin lämmitystä, kirpakoita pakkaspäiviä yms. Puhuattakaan sitten keväästä: lumet lähtevät, kaikki uusi kasvaa ja ihmisen täytyy kasvaa sen mukana. Lisääntyvä valo paljastaa monenlaista työtä likaisten ikkunoiden ja pölyisten nurkkien muodossa.

Alkusyksy on myös kovinkin touhukasta aikaa. Koululaisten uuden lukuvuoden myötä alkaa tavallaan uusi vuosi. Uudet harrastukset ja monella uudet työjututkin kutsuvat tekijäänsä. Puhumattakaan sitten kaikesta siitä säilömisestä, marjastuksesta yms.puuhasta, jota syksy puutarhaihmiselle tarjoaa. 

Mutta sitten koittaa marraskuu. Vuosi lähenee loppuaan ja loppuvuosi on tunnetusti monenlaisten tekemisen aikaa. Ennen loppuvuoden juhla-aikaa on ajanjakso, joka on mielestäni kaikista vuoden kuukausista armollisin: marraskuu. Marraskuu ei vaadi mitään, se vain on. Syksyn kiireet kotona ja puutarhassa on hoidettu, kukaan ei vaadi nauttimaan kauniista säästä, koska marraskuussa sellaista harvoin on (tänään tosin aurinko paistoi hetken aikaa tosi nätisti). Ei tarvitse tehdä tai suorittaa mitään vain siksi, että marraskuussa niin kuuluisi tehdä. Toki työt ja muut velvollisuudet on jokaisen hoidettava marraskuussakin, mutta tähän kuukauteen ei juurikaan kuulu mitään ulkopuolelta tulevaa painetta. On aika  vain elää niin kuin haluaa. Siksi marraskuu on hyvä kuukausi.