sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Viikonlopun touhuiluja

Tämmöinen möhkijäinen katseli meitä leikkimökin ikkunasta, 
kun lauantaiaamuna hurautimme kylään hieman kauempana sijaitsevaan mummulaan. 
Onneksi tämäkään mummula ei missään maan äärissä ole, 
joten matka taittuu joka kerta ilman pysähdyksiä. 
 
Ja sitäpaitsi, 
välimatkojen pituus sijaitsee mitä suurimmassa määrin meidän jokaisen korvien välissä. Osalle meistä jo muutama kymmenen kilometriä on lähes mahdoton matka 
ja toiset taas hurauttavat 500km (yhteen suuntaan) parikin kertaa kuussa.

Mummulan lähellä on maaseutuoppilaitos, 
jossa järjestettiin avointen ovien päivä ja syysmarkkinat lauantaina. 
Tiedossa oli pääsy oppilaitoksen navettaan, sikalaan ja koneita katselemaan, 
joten mukaalähtijöitä ei tarvinnut pitkään houkutella.
Vastasyntyneet vasikat ovat aina yhtä hellyttäviä:) 

Lehmät olivat varmasti ylen onnellisia, kun avoimet ovet sulkeutuivat. 
Navettaan mennessä kaikki laittoivat tietysti jalkoihinsa muoviset suojat, 
jotka pitivät ihan mahdotonta meteliä. 
Joka puolella rahisi ja rihisi niin, että korvissa kohisi. 
Oppilaitosten eläimet ovat toki tottuneet siihen, 
että navetassa pyörii epämääräisen kokoinen joukko erilaisia ihmisiä, 
mutta tuskin nekään siitä kamalasta rahinasta tykkäsivät.
Onneksi oli riittävästi rehua syötäväksi.

Sikalaan saatiin kurkata vain lasin takaa. 
Pikkupossut juoksivat piiloon ja äiti-emakko maata röhnötti niin leveästi omassa lätissään, ettei edes mahtunut kuvaan. 
Ei sitä turhaan sanota, että joku on "nätti kuin sika pienenä". 
Kyllä minustakin pikkupossut nättejä olivat.

Ja päivän huipennus taisi olla tässä: Avant-kuormaaja, johon pääsi istumaan:)
Toisilla meistä on autokuume, vauvakuume, matkakuume, talokuume tms. 
Meidän Kasperilla on Avant-kuume, johon nyt tuli vähän liennytystä. 
Kasper lukee iltaisin Avant-kuvastoa ennen nukkumaan menoa 
(juu, juu, on tarjottu myös Hannua ja Kerttua, Muumeja, Aku Ankkaa, Tuhkimoa, 
Jaakkoa ja pavunvartta ynnä kaikkia muita mahdollisia iltasatuja, 
mutta Avant on kuulemma paljon mielenkiintoisempaa)
ja ilmeisesti jotakin on myös mieleen jäänyt, 
sen verran asiantuntevasti hän selitti kuormaajan eri ominaisuuksia ja käyttötarkoitusta.

Tytöt tykkäsivät eniten mummulan polkuraktorista. 
Leikkimökin lämpimällä seinustalla oli hyvä leikkiä.

Ja nyt käydään kohti uutta viikkoa.

4 kommenttia:

  1. voi tätä sateen ropinaa.Tästä alkaa olla leikki kaukana. mukava kun viikonloppuna oli nättiä säätä,saitte lasten kanssa tehdä mukavan reissun.Myrskyä luvattu ensi yöksi.Emorukat vasikkoineen tuolla säiden armoilla niinkuin pääosa viljoistakin. tulis nyt edes viikonkaan pouta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tänään on ollut hyvä sää, ainakin päivällä. Kohta on satanut vuoden lähes putkeen:(

      Poista
  2. Kylläpäs teillä on on ollut kiva mummulareissu! Ja niin totta on se, että matka on psykologinen ainakin 80-prosenttisesti - mehän se ainakin tiietään :) Ja voi tuota Avant-miestä ♥ Terkkuja kaikille ihanaisille sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos terveisistä! Te olitte mielessä muutaman muun lisäksi, kun kirjoittelin tuosta matkan ja korvienvälien yhteydestä:) Terkkuja myös sinne!

      Poista