Sähkötöntä ja sähköllistä elämää

Ompas aika rientänyt.

Viikko edellisestä postauksesta.

Tarkoitus oli eilen kirjoitella menneen viikon touhuista,

mutta suunnitelmat menivät uusiksi siinä vaiheessa,

kun ulkona myrskylukemia puhaltava tuuli päätti katkoa sen verran puita linjoille,

että sähköt katkesivat heti aamutuimaan.

Kaatunut puu puron varresa

Seuraavan kerran valot välähtivät illalla ennen yhdeksää, 

sammuakseen taas aamuyöllä.

Aamulla sytyttelin kynttilöitä ja herättelin lapsia kouluun.

Aamupalan syömisen aikana puhelin piippasi tietoa, 

että koulupäivä on peruttu.

Eskarilainen oli aidosti pahoillaan,

tokaluokkalainen sentään suhtautui asiaan normaalisti ("Jes!").

Rakkaat lyhdyt hujan hajan

Sähköt saatiin kuitenkin jo aamu yhdeksältä takaisin,

joten tämä päivä on voitu viettää normaalisti.

Meidän kohdalla sähkökatkos oli pisimmillään 15 tuntia,

mutta tuokin aika antoi riittävän hyvän kuvan siitä,

miten riippuvaisia olemme sähköstä.

Tämä maa saadaan täysin sekaisin katkaisemalla sähköt,
ei siihen muuta tarvita.

"Valopää":)

Meillä ei ollut mitään hätää:

leivinuuniin tulet, 

paljon kynttilöitä palamaan ja jotakin sähkötöntä tekemistä. 

Lapset keksivät itse, 

että nyt on hyvä aika koristella viikolla leivottuja pipareita. 

Olihan se aika jouluinenkin tunnelma, 

kun kynttilöiden valaisemassa keittiössä 

kolme touhu-tonttua askaroi pipareiden parissa. 
Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, 
että ei se koko päivä pelkkää auvoista kuorrutetta ollut.
Illan hämärtyessä volyymit nousivat 
ja mieluisin tekeminen oli joka paikassa hyppääminen.

Uniikkeja joka ikinen

Paljon hankalampaa oli niissä taloissa,

joissa ihmisten lisäksi oli eläimiä hoidettavana.

Lehmille on hankalaa mennä selittämään,

että voi kuulkaas, ei teitä nyt voi lypsää, 

kun ei tule virtaa mihinkään.

Villi veikkaukseni on, 

että tällä viikolla agrekaattikauppa käy kuumana.

Tuskin yksikään isäntä harmitteli eilen sitä,

jos on joskus tullut "tuhlattua" rahojaan agrekaattiin.

Mekin hyödynsimme röyhkeästi tätä mahdollisuutta 

ja kävimme keittämässä ruuan ja kahvit mummulassa, 

jossa autotallin takana traktorin perässä agrekaatti puski virtaa navettaan ja tupaan.

Eilispäivän "jääkaappi"

Tähän astisen elämäni pisin sähkökatkos ja siitä selvittiin.
 Muutamia sammakoita on tullut suustaan päästettyä. 
Tänä aamuna Nanna valitteli kylmää herätessään, 
johon minä totesin, 
että äitipä keittää sulle lämmintä kaakaota, niin lämpenet. 
Olin laskemassa kattilaan vettä, 
kun vasta siinä tajusin, 
ettei taida tätä vettä pystyä keittämään missään...

Nyt kiitämme sähköstä, 
joka kaikesta hämärän tunnelmasta huolimatta on hyvä keksintö.
Tuuletonta viikon jatkoa!