Luonnonilmiöitä

Menneellä viikolla pienet asiat ympäröivässä luonnossa 

ovat kiinnittäneet huomiota.

Aamuisin kastepisarat kimmeltävät heinikossa 

ja eräänä aamuna huomasimme pihakuusessa 

lukemattomia pieniä "keinuja", 

joita hämähäkit olivat kutoneet ja kastepisarat koristelleet:

 Jos olisin satujen kertoja, tässä olisi oiva kuva satuun, 

jossa kuvailtaisiin pienen haltijan makuuhuonetta. 

Missä muuallakaan pikkuinen haltija nukkuisi paremmin 

kuin hämähäkin kutomassa verkkokeinussa?

Alkuviikosta olimme kotona iltapuuhissa.

 Ilta ei ollut vielä hämärtynyt kuin pikkuisen, 

kun kuulin kaksi ja puolivuotiaan Nellyn 

huutavan vallan ihastuksissaan kamarista:

"Tule äiti kaksomaan, mitä tuola on? 

Taivaalla on iso ilmapallo!"

 Kuva ei oikein tee oikeutta asialle, 

mutta täysikuu loisti hienon näköisenä, 

vaikkei vielä ollut edes pimeä. 

Valoisassa illassa kuu näytti kieltämättä 

aikamoiselta karanneelta ilmapallolta. 

Nelly otti käteensä leikkipuhelimen 

ja hetken kuluttua kamarista kuului, kun hän soitti:

"Hei pappa, alvaas mitä? Taivaalla on ilmapallo. 

Se on kuu. Tiesitkö sen pappa?" 

Monta kysymystä liittyi kuuhun:

 missä kuu asuu, 

asuuko kuu ihan yksin avaruudessa,

mitä kuu tekee yms.

Myöhemmin viikolla tämä samainen kuu 

loisti mahtavan keltaisena pimentyvässä illassa.

Syystaivaan seuraaminen on mielenkiintoista.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Kiireisen viikon aikana on ollut ylenpalttisen mieltälämmittävää,

kun päivittäin on saanut huomata vierailuja täällä blogissa, 

vaikken tänne mitään ole päivittänytkään.

Se on tuntunut kuulkaas hyvältä, kiitos!