Kevään pihapuuhia

Siinä missä joulunaikaan touhutaan sisätiloissa enimmäkseen ja valmistaudutaan sillä tavoin loppuvuoden juhlakauteen, kevät ja sitä seuraava kesä saavat meidät siirtymään pihoille ja aitovierille. Ja mikäs onkaan siirtyessä, kun sekä illat että aamut ovat valoisia.

Minä tykkään pihatöistä niin kauan kuin ne voi tehdä omaan tahtiin tai vaikka sitten olla tekemättä. Siinä vaiheessa, kun pihahommat menevät stressin puolelle, niistä katoaa ilo ja tekemisen meininki samantien. Haravointi ei ole mitään suosikkipuuhaa, mutta sitäkin tekee ihan jo sen vuoksi, että piha näyttää niin paljon siistimmältä ja omaan silmään kivemmalta, kun kulottunut ruoho ja rapsittu pois. Kevällä haravoiminen on siinä mielessä syksyä mukavampaa, että keväällä riittää takuulla se yksi haravointikerta ja piha on siisti. Syksyllä vaikka miten myöhään haravoisit, niin aina siihen ehtii jostakin avaruudesta tippua uusia lehtiä kuitenkin.

Täällä Puron varresa on kolme takuuvarmaa kevään merkkiä ja tälle keväälle ne on kaikki jo bongattu:

Haravointi ja se on onneksi tälle kevättä tehty. Tänä keväänä löytyi erittäin hyvä motivaattori, jolla sain koko jälkikasvun osalistumaan haravointiin. Nimittäin lupasin, että kunhan takapiha on haravoitu, sinne voidaan pystyttää toinen varma kevään merkki:

Trampoliini ja sen kasaaminen ovat erittäin odotettuja juttuja. Tänä vuonna koululaiset kasasivat koko sinisen hirvityksen itse. Eikä sen viehätys ole vuosien saatossa haihtunut minnekään. Kun muistelimme kuinka monta kesää trampoliini on pihallamme seissyt, tokaluokkalainen muisteli sen omien vahinkojensa lukumäärän mukaan. Nilkka, polvi ja kylki eli tämä on sitten neljäs kesä. Ja *kop, kop, kop* toistaiseksi vahinkoja ei ole tullut. Joko edellisistä vuosista on otettu oppia tai sitten kesää on vielä jäljellä...

Kolmas kevään merkki on puiden alle, puuvaraston viereen ja vähän sinne sun tänne ilmestyvät rakennelmat:

Majojen rakentaminen ei ole onneksi loppunut vielä 2010-luvullakaan ja se jos mikä on hyvä juttu. Uskallan arvella, että niin kauan kuin lapset ovat leikkineet, on myös majoja rakennettu. Ja toivottavasti niiden rakentaminen ei koskaan mene pois muodista.

Mukavaa viikonloppua!