Kolmevuotias keräsi tätin kanssa 12 mustikkaa ja oli niistä hyvin ylpeä.
Isosisko keräsi vähän enemmän ja kun saaliiseen lisättiin tätin poimimat marjat,
niin johan niistä mustikkapiirakka saatiin aikaiseksi.
Puron varren väestä ei löydy innokkaita marjastajia.
Kummankin puolen suvusta löytyy heitä,
jolle ämpärillinen mustikoita tarkoittaa pientä pyörähtämistä lähimetsässä.
Meille se on lähes ylivoimainen urakka.
Minulle ainakin.
Olen iloinen siitä, ettei minua ole koskaan pakotettu marjametsään.
Siksi kumarran syvään heille,
jotka jaksavat syksystä toiseen marjametsissä ja soilla kulkea
ja kerätä luonnonantimia talteen.
Mielelläni maksan heille siitä, että näistä luonnon aarteista riittää myyntiinkin.
Onneksi jo 12 mustikkaa keräämällä oppii,
etteivät marjat kasva pakastimessa tai kaupassa.
Sekin on jo hyvä.
Ruuan alkuperän tunteminen alkaa pienestä.
Meille kun tulee muutenkin jo pakastin täyteen marjoja, vaikkei itse laittaisi rikkaa ristiin (tänään tuli ensimmäiset 100 litraa, seuraava satsi tuodaan kotiinkuljetuksena sitten, kun pakastimen pohja alkaa näkyä), niin nautin metsässä marjojen keräämisestä, mutta vain niin, että heti kotona samantien syödään se, mitä on saaliiksi saatu. Marjat on parhaita tuoreina, joten miksi ihmeessä niitä muutamaa vaivaista desiä, jonka onnistuu saamaan kasaan, pitäisi säilöä talveksi? Vähän kyllä harmitti, kun tiistaina oli pikkuämpäri varalta matkassa, kun käytiin Hailuodossa, mutta ei ollut aikaa käydä metsässä, ja sitten keskiviikkona ei sattunut ämpäriä mukaan, ja silloin mentiinkin paikkaan, jossa olisi ensinnäkin ollut mustikoita ihan järjettömästi ja toisekseen vielä aikaa poimiakin. Kertakäyttömukillisen sitten vein kotiin tuomisiksi, kun olin ennen sitä syönyt varmaan pari litraa mättäiltä suoraan suuhun. :) Namskis! :)
VastaaPoistaHuh, huh, mikä määrä marjoja! Mää luulin ensin, että teille on rantautunut 100 litraa pelkkää mustikkaa, mutta ilmeisesti kyseessä on kuitenkin useampaa eri marjaa tai sitten pelkkää mansikkaa:)
PoistaPelkkää mansikkaa tuli se ensimmäinen pakastimellinen. Viinimarjat tulee kaiketi myöhemmin. Tänään rämmin pusikoissa tunnin verran ja sain sinä aikana ehkä 4 dl vadelmia ja villinä kasvavia viinimarjoja yhteensä. ;) Mutta ei siinä olekaan saaliin määrä tärkeintä vaan lähinnä ulkoilu.:)
PoistaRaitisilma tekee aina hyvää. Määkin poimin lasten kanssa tänään viinimarjoja, mutta sitä en oikein osaa laskea "kunnon" marjojen poiminnaksi, kun sen voi tehä omalla pihalla lähes suorin jaloin:)
PoistaHienot 12 mustikkaa todella! Mä ihan tykkään käydä mustikkametsällä mutta mielelläni meen aina tuttuun kotimetsään enkä oo niin innostunut vieraassa metikössä pyörimään ilman haisuakaan hyvistä marjapaikoista. Me tytön kanssa tässä jokin aika sitten mumppalassa ollessa käytiin yksi kierros metsässä ja saatiin ihan kivasti marjaa, semmonen reilu puoli sankoa ja siinä on varmaan meidän pakkaseen menevät marjat tälle vuodelle. Tyttökin osallistui useammalla kourallisella keruuseen, enemmän taisi kuitenkin mennä suoraan suuhun. Tuo keruu sujuu yleensä aika joutuin, mutta se perkaaminen onkin vähän tympeämpää hommaa.. Puolukkaa en niin tapaa kerätä, koska sitä ei meidän perheessä kulu kuin muutaman marjapuurokeitoksen verran vuodessa.
VastaaPoistaSe marjojen perkkaaminen onkin aikaa vievää hommaa. Meillä myös lasten osuus marjojen poiminnasta on lähinnä niiden syöminen, mutta en pane vastaan. Tuoreena ne marjat on parhaimmillaan ja vitamiinit kohillaan. Ja onhan ne pienet mustikkasuut aika sulosia:)
PoistaMeidän mustikkasaalis pakasteeseen kertyi motivoivalla metodilla: pakastusrasian kanssa metsään (rasian koko 0,5l), puhtaat mustikat rasiaan, kansi kiinni ja pakkaseen. Ja ah, että tuntee itsensä ahkeraksi :D Terkkuja mustikkasuille!
VastaaPoistaTerkut välitetään. Teillä on kieltämättä hyvä metodi tuolle marjastamiselle.
Poista