Ei päätä palele

Välillä vähän vaatteista...

Kun pakkanen on alkanut paukkua, 

tytöt ovat saanet söpöstellä uusissa Hello Kitty-karvalakeissaan.

Mummu oli löytänyt lakit viime keväänä alesta siinä vaiheessa, 

kun lumet olivat jo kovaa vauhtia sulamassa. 

Niinpä lakit ovat nyt upouudet ja kovasti käyttäjiensä mieleen.

Koska meillä lasten vaatteet ovat isolta osalta 

kirpputoreilta tai muuten kierrätyksen kautta tulleita, 

tytöillä on vain vähän samanlaisia vaatteita. 

Oikeastaan vain jotkin mummun tekemistä neuleista ovat samanlaisia. 

Nämäkään lakit eivät ole saman värisiä, mutta muuten sopivat kivasti yhteen. 

Välillä on kiva pukea lapset yhtenäisiin vaatteisiin. 

En kuitenkaan lähde siihen, että jos ostan yhdelle vaatteen, 

niin sitten pitää saada heti toisille saman tyyliset.

Liian usein on käynyt niin, 

että jos olen oikein yrittänyt laittaa lapsille kauniisti saman tyylisiä vaatteita päälle 

esim. johonkin lähdettäessä, 

niin lopputulos on se, 

että joku ehtii kuitenkin kaataa päälleen jotain, 

vaippa vuotaa tms. 

ja lähdön hetkellä vaatteet ovat sitten mitä on kaapista sattunut käteen osumaan. 

Mutta pääasia kai lienee, että jonkinlainen loimi aamulla päälle vedetään:)
Pappani tapasi sanoa, että hyvä hevonen näkyy vähän huonommankin loimen alta.

p.s. Kierrätysvaatteista huolimatta tai ehkäpä juuri siksi, 
olen tyytyväinen meidän neitokaisten vaatevarastoon. 
Mieluisia asuja löytyy isommille tytöille ja pienin tyytyy vielä siihen, 
mitä äiti valitsee.