On taas aamu ja talo on hiljainen. Minulle mieluisin aika vuorokaudesta. Pakkanen paukkuu kylmästi, eikä -18 asteen mittarilukema juuri keväästä kerro. Oma olo on jotenkin malttamaton tuon kevään suhteen. Järki sanoo, että nyt eletään vasta maaliskuun ensimmäistä viikkoa ja koululaisetkin ovat hiihtolomalla, eivät suinkaan pääsiäislomalla, joten ei vielä ole lumen sulamisen aika, mutta tunnetasolla näen itseni leikaamassa vadelmapensaiden ylivuotisia oksia lumettomassa maassa. Sitten toisaalta, se pieni laiskiainen minussa sanoo, että nyt kannattaisi ihan hyvällä omallatunnolla nauttia siitä, kun pihalla ei vielä voi tehdä mitään. Kevään kunnolla koitettua vilkaisu pihalle tarkoittaa automaattisesti sitä, että mieleen juolahtaa välittömästi vähintään viisi työtä, jotka pitäisi tehdä heti ja toiset viisi hommaa, jotka olisi syytä saada hoidettua viikon sisällä. Ymmärtäisinpä nyt vaan olla ja juoda kahvia ja antaa lumen seisoa pihan peittona.
Niin kuin otsikkokin sanoo, hiihtolomaviikko etenee. Tällä hetkellä se etenee kotoa käsin. Serkkutytön lähdettyä sunnuntaina omaan kotiinsa sukulointi jatkui, kun Savon täti tuli lapsineen mummulaan. Yhteisiä leikkejä on ehditty touhuta lähinnä mummulan suunnalla, täällä kotona on tehty pieniä, rästissä olevia kotihommia ja aloitettu muutamaa vähän suurempaa. Arkista ja tavallista siis ja tämä ihan positiivisena kommenttina.
Yllä olevat kuvat on otettu eilen, kun lähdin kameran kanssa etsimään pihalta edes pienen pientä kevään merkkiä kuvattavaksi. En löytänyt. Nyt pitää vain malttaa.
Kevään merkkejä ei toiaan paljon löydy mutta kuuluu kyllä. Talitintit laulavat jo titityytä tai tityytä, kuten nykyisin, ja kiertelevät pöntöillä sopivaa pesäpaikkaa etsiskellen. Vihenpeippoja ja urpiaisia on lintulaudoilla ja lumen raja räystäällä on vetäytynyt jo vähän ylöspäin ainakin huopakatoilla. Kyllä se tästä etenee. Pekka Poutakin sanoi aamulla, että kovat pakkaset ovat toistaiseksi ohi. Jo on aikakin.
VastaaPoistaTalitinttien kevätlaulua on kuunneltu täälläkin eli kyllä se on vain luotettava siihen, että linnut tietävät koska kevään aika on. Meillä ei lumirajaa vielä näy, mutta ensi viikoksion jo plussa-asteita luvattu.
PoistaHih, mietin itse tässä eräänä päivänä ihan samaa: harmillisesti ja samalla todellakin onneksi vielä ei pääse, siis korjaan JOUDU pihatöihin :D Kyllä tuossa meidänkin kartanolla olisi paljon tehtävää. Viime keväänä jääpolte pilasi etupihan nurmikon ja koko kesän oli kentura ensin keltaisena, sitten mustana, kun kylvettiin lopulta uusi nurmi. Ruohoa leikatessa näillä aluilla vain multa pöllysi pilvenä ruohonleikkurin alta. Kyllä ärsytti! Nyt siis hyvillä mielin katselen tuota lumihankea ja uskon, että siellä on hieno nurmikko odottamassa lumen sulamista. Onneksi voi ottaa pinkan vanhoja puutarhalehtiä esille uskonvahvistukseksi :D :D
VastaaPoistaJoo, nyt uskotaan ja toivotaan, että teillä on ensi kesänä hyvä ja vahva nurmikko lumen alla odottamassa. Pihatyöt taitavat olla sellainen taiteenlaji, että ne eivät ole eivätkä tule koskaan valmiiksi. Nautitaan siis vielä hangista ja korkeista nietoksista....
Poista